Tutustu pelastusalaan

Pelastustoimi on laissa hyvinvointialueille asetettua toimintaa, jota ohjaa sisäministeriön pelastusosasto. Manner-Suomessa pelastustoimen tehtäviä hoitaa 21 alueellista pelastuslaitosta. Helsingissä pelastustoimesta vastaa Helsingin kaupunki.

Pelastuslaitoksissa on vakinainen, päätoiminen ammattihenkilöstö. Vakinaisen henkilöstön miehittämät paloasemat on sijoitettu suuririskisille alueille, joihin asutus, kauppa-, teollisuus ja liikenne keskittyvät. Päätoimisten henkilöstön lisäksi pelastustehtäviin osallistuu myös sopimuspalokuntia, joihin kuuluu vapaaehtoisia palokuntia, laitospalokuntia ja teollisuuspalokuntia.

Hätäkeskukset vastaanottavat hätänumeroon 112 tulevat hätäilmoitukset ja ohjaavat ne tarvittaessa eri turvallisuusviranomaisille ja yhteistyötahoille, kuten pelastustoimelle. Hätäkeskukset tarjoavat myös neuvontaa ja opastusta hätäilmoituksen tekijöille. Suomen kuusi hätäkeskusta sijaitsevat Keravalla, Turussa, Porissa, Vaasassa, Kuopiossa ja Oulussa. Porissa sijaitsee lisäksi Hätäkeskuslaitoksen hallinto- ja tukiyksikkö sekä Keravalla johtokeskus.

Ensihoidon järjestämisvastuu on pelastustoimen tapaan hyvinvointialueilla. Osa ensihoitoyksiköistä toimii pelastuslaitosten yhteydessä. Näissä pelastuslaitoksissa usein myös palomiehet työskentelevät ensihoitoyksiköissä eli ambulansseissa. Palomies voi koulutuksensa ja pätevyytensä puitteissa työskennellä joko perustason tai hoitotason ensihoidossa.

Lisäksi pelastuslaitokset tukevat ensihoitojärjestelmää ensivastetoiminnalla, jossa pelastusyksikkö aloittaa ensihoidon silloin, kun se saavuttaa kiireelliseksi arvioidun potilaan ennen ambulanssia.

Pelastustoimintaa onnettomuuspaikalla johtaa pelastusviranomainen, joka on tehtävässä mukana oleva pelastustoimen ylin viranhaltija. Tehtävän laajuudesta ja pelastustoimen alueen johtamisjärjestelmästä riippuen hän voi olla palomestari, päivystävä palopäällikkö tai paloesimies. Tehtävässä mukana oleva ylin viranhaltija vastaa yleensä myös mediaviestinnästä.

Kun pelastustoimessa puhutaan päällystöpäivystäjästä, joka johtaa tehtävää ja sen viestintää, tarkoitetaan yleensä palomestaria (P3) tai palopäällikköä (P2).

Yksiköt ja muut muodostelmat

Pelastustoimintaan hälytetään erilaisia henkilöstön, kaluston ja ajoneuvojen yhdistelmiä eli pelastustoimen muodostelmia.

Onnettomuuden kiireellisyydestä ja laajuudesta riippuen tehtäviin hälytetään pelastusyksikkö, pelastusryhmä, pelastusjoukkue, pelastuskomppania tai pelastusyhtymä.

Pelastusyksikkö on henkilön tai henkilöstön, kulkuneuvon ja kaluston muodostama kokonaisuus, esimerkiksi pelastusyksikkö, sammutusyksikkö, raivausyksikkö, säiliöyksikkö ja tikasyksikkö.

Yleiskielessä paloautolla (ammattikielellä myös ”hööki”) tarkoitetaan pelastusyksikköä, jossa miehistönä on esimerkiksi kuljettaja, esimies ja 2–4 palomiestä.

Pelastusryhmä muodostuu johtajasta, vähintään kolmesta ja enintään seitsemästä henkilöstä sekä tehtävän mukaisista ajoneuvoista ja kalustosta. Joukkue, komppania ja yhtymä ovat edelleen tästä laajennettuja muodostelmia.

• Tutustu pelastustoiminnan käsitteisiin pelastuslaitosten Kumppanuusverkoston julkaisussa [pdf-tiedosto]
• Tutustu sisäministeriön ohjeeseen pelastustoimen toimintavalmiuden suunnittelusta

Pelastuslaitoksilla on vuosittain keskimäärin yli 100 000 tehtävää (vuonna 2023 noin 104 000 tehtävää). Tehtävistä on kiireellisiä yli puolet (2023 noin 63 000 tehtävää). Määrällisesti eniten on automaattisten paloilmoittimien antamien hälytysten tarkistus- ja varmistustehtäviä (2023 noin 17 700), ensivastetehtäviä (2023 noin 15 000 tehtävää) sekä liikenneonnettomuustehtäviä (2023 noin 14 000). Yleisiä ovat myös erilaiset tulipaloihin liittyvät tehtävät (2023 noin 12 000 tehtävää).

Onnettomuustehtävien lisäksi pelastuslaitokset vastaavat alueellaan onnettomuuksien ehkäisystä, pelastustoimeen liittyvästä viestinnästä, valistuksesta ja neuvonnasta sekä pelastustoimen valvontatehtävistä ja väestön varoittamisesta onnettomuus- ja vaaratilanteissa.

Pelastuslaitoksen tuottama palvelutaso määritellään palvelutasopäätöksessä. Siinä selvitetään alueen uhat ja riskit sekä pelastustoimella käytettävissä olevat voimavarat. Alueellista pelastustoimen palvelutasoa valvoo aluehallintovirasto.

Palvelutason suunnittelua varten alue jaetaan onnettomuusriskien perusteella neljään riskiluokkaan. Kaupunkitaajamat ja suurteollisuusalueet kuuluvat riskialueeseen I, joilla onnettomuuksien uhka on suurin.

Pelastuslaitoksilla on erilaisia pelastustoiminnan tavoiteaikoja: saavutettavuusaika (ensimmäinen hälytetty yksikkö perillä kohteessa), toimintavalmiusaika (ensimmäisen yksikön hälytyksen ja pelastusryhmän aloittaman tehokkaan pelastustoiminnan välinen aika) ja avunsaantiaika (hätäkeskuksessa vastaanotetun hätäpuhelun ja tehokkaan pelastustoiminnan aloittamisen välinen aika).

Esimerkiksi I-riskialueella saavutettavuusaika on kuusi minuuttia, toimintavalmiusaika 11 minuuttia ja avunsaantiaika 13 minuuttia. IV-riskialueella eli harvaan asutulla alueella tavoiteaikoja ei ole.

Hälytystehtäviä varten on määritelty vasteita, joiden mukaan hätäkeskus hälyttää tehtävien luonteesta ja laajuudesta riippuen riittävän määrän henkilöstöä ja kalustoa kohteeseen. Pelastustoimea sekä sen palvelujen saatavuutta ja tasoa valvoo aluehallintovirasto.

Vuonna 2022 hyvinvointialueiden pelastustoimen kokonaiskustannukset olivat yhteensä 488 miljoonaa euroa, josta lähes 90 % kohdistui pelastustoimintaan. Asukaskohtaiset kustannukset olivat valtakunnallisesti keskimäärin 97 euroa (vaihteluväli 61 euroa – 142 euroa). Henkilöstökustannusten osuus koko kulurakenteesta oli lähes 60 %.

Pelastustoimi on talouden näkökulmasta pieni toimiala hyvinvointialueella. Sen osuus oli vuoden 2023 yleiskatteisesta rahoituksesta 2,2 prosenttia.

Palomies on pelastajatutkinnon suorittanut, pelastuslaitoksella päätoimisena työskentelevä ammattihenkilö. Pääsääntöisesti palomies on nimitetty hyvinvointialueen virkaan eli hän on viranhaltija.

Palomiehen ammatissa toimimiseen saa pätevyyden Pelastusopistolta Kuopiosta tai Helsingin kaupungin Pelastuskoulusta. Ammattiin valmistava tutkinto on nimeltään pelastajatutkinto, joka on 90 opintopisteen laajuinen ja jonka suorittaminen kestää puolitoista vuotta.

Pelastajakoulutukseen pyrkivät suorittavat psykologiset ja fyysiset soveltuvuustestit sekä fobiatestit ennen koulutukseen pääsyä. Soveltuvuuden testaaminen on tärkeää, sillä pelastajan työtä tehdään usein äärimmäisissä ja vaarallisissa olosuhteissa.

Pelastustoimessa työsopimussuhteessa tai VPK-sopimuksella sivutoimisesti työskentelevän palokuntalaisen koulutustunnit voivat vaihdella muutamasta kymmenestä tunnista muutamiin satoihin tunteihin. Palokuntalaiselta tai sammutusmieheltä ei vaadita ammattitutkinnon suorittamista, joten hänellä ei ole kelpoisuutta työskennellä palomiehen virassa. Palokuntalaisten tai sammutusmiehen psykologista soveltuvuutta pelastustoimen tehtäviin ei tutkita.

Suomessa pelastajaksi on valmistunut vähän naisia: vuoteen 2024 mennessä oli tiedossa ainakin kymmenen pelastajatutkinnon suorittanutta naista.

Pelastajakoulutukseen hakeneista on ollut naisia noin yksi prosentti. Vuosina 2013–2017 alkaneille pelastajakursseille haki 33 naista, joista 24 Pelastusopistoon ja 9 Helsingin Pelastuskouluun. Heistä 4 pääsi koulutukseen. Hakeneista naisista pääsi siis 12 prosenttia pelastajakoulutukseen. Keskimäärin Pelastusopistoon hakijoista pääsee sisälle noin 20 prosenttia ja Pelastuskoulun hakijoista noin 7 prosenttia.

Pelastustoimen työaika

Pelastuslaitosten viikkotyöaika vaihtelee alueellisesti 38,15 tunnin ja 42 tunnin välillä. Yleisin pelastuslaitoksissa käytetty operatiivisen pelastushenkilöstön työaika on 24 tunnin työvuoro (ns. vuorokausityö). Työvuoron jälkeen palomiehillä on pääsääntöisesti yksi lepopäivä ja kaksi vapaapäivää. Työ- ja lepovuorojen vaihtelusta johtuen pelastuslaitoksella on yhteensä neljä työvuoroa. Lisäksi palomiehiä työskentelee ns. päivävuorossa (virka-aika).

Työvuoron aikana palomiehet osallistuvat hälytystehtäviin, ylläpitävät osaamistaan harjoituksissa ja koulutuksissa, huoltavat varusteita ja ajoneuvoja sekä suorittavat muita asemapalvelustehtäviä. Palomiehet suorittavat myös palotarkastuksia sekä osallistuvat koulutus-, valistus- ja neuvontatyöhön. Työvuorossa palomies on jatkuvassa 60 sekunnin lähtövalmiudessa hälytystehtäviin.

Ensihoidon työaika

Hyvinvointialueilla ensihoidon työntekijöillä on käytössä yleistyöaika, jota tehdään 9 tunnin työvuoroina tai paikallisesti sovittuina enintään 13 tunnin työvuoroina. Lisäksi useilla pelastuslaitoksilla ensihoitajat työskentelevät poikkeuslupiin perustuvissa 24 tunnin työvuoroissa.

Hätäkeskusten työaika

Hätäkeskuksissa hätäkeskussalien henkilökunta työskentelee tyypillisesti jaksotyöajassa, jolloin työajan pituus on 114 tuntia 45 minuuttia kolmen viikon aikana. Työvuoron pituus on yleisesti 12 tuntia, mutta muitakin työaikoja on käytössä. Lisäksi esimerkiksi asiantuntijatehtävissä työskennellään virastotyöajassa.

Palomiesten palkkauksen rakenne ja suuruus vaihtelee pelastuslaitoksittain. Tyypillisesti tehtäväkohtaisen palkanosan lisäksi palomiehelle maksetaan työajoista johtuvia lisiä sekä tehtävistä, osaamisesta ja henkilökohtaisesta arvioinnista johtuvia lisiä. Niiden osuus voi olla noin 40 prosenttia kokonaispalkasta. Lisätietoa palomiesten palkoista.

Pelastusalan ammattilaisten eläkeikä on sama kuin muillakin suomalaisilla. Vuoden 2017 eläkeuudistus nostaa vanhuuseläkkeen alarajaa asteittain 65 ikävuoteen 2027 mennessä. Vuodesta 2027 alkaen eläkeikä sidotaan elinaikaodotteeseen. Tämän jälkeen eläkeikä vaihtelee ikäluokittain.

Vielä 1980-luvun lopulla palomiesten ammatillinen eläkeikä oli 55 vuotta. Tämä eläkeikä huomioi työn fyysisen ja henkisen kuormittavuuden. Vuonna 1989 luovuttiin kunnallisista ammatillisista eläkei’istä, ja niiden piirissä olleet työntekijät saivat valita, säilyttävätkö he aikaisemman eläkeikänsä. Vuonna 1995 kuntasektorilla siirryttiin painotettuihin ammatillisiin eläkeikiin, jotka vaihtelivat 55 ja 65 vuoden välillä.

Moni raskasta työtä pitkään tehnyt pelastusalan ammattilainen joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle erilaisten fyysisten vaivojen vuoksi. Kelan arvion mukaan vuosina 2024 – 2033 kaikista eläköityvistä palomiehistä 38 prosenttia ja eläköityvistä ensihoitajista 64 prosenttia jää työkyvyttömyyseläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle.

Pelastustoiminnan vaativia tehtäviä ja savusukellusta edellyttäviä perustehtäviä tekevien työntekijöiden fyysistä toimintakykyä arvioidaan säännöllisesti. Arvioinnilla varmistetaan, että pelastushenkilöstön toimintakyky on riittävä työn vaatimuksiin nähden. Tavoitteena on myös tukea henkilöstön kykyä osallistua pelastustoimintaan koko työuran ajan.

Fyysisen toimintakyvyn arviointiin, palautteenantoon ja seurantaa on luotu FireFit-menetelmä sekä fyysistä toimintakykyä kuvaava FireFit-indeksi. FireFit-indeksi koostuu aerobisesta kestävyydestä ja lihaskuntoa mittaavista testeistä. FireFit-järjestelmään sisältyy myös ns. Oulun mallin mukainen savusukellustestirata.

Pelastustyössä altistutaan erilaisille haitallisille tekijöille, kuten:

• Lämpöolosuhteet: esimerkiksi kuumuus sammutustyössä
• Biologiset tekijät: kuten home, bakteerit ja asbesti, joita voi esiintyä raivaustyössä tai paloasemakiinteistöissä
• Kemialliset tekijät: esimerkiksi syöpävaaralliset aineet, joille altistutaan sammutustyössä ja varustehuollossa

Kansainvälinen syöväntutkimusjärjestö IARC on nostanut palomiehen työn syöpävaarallisuuden korkeimpaan 1. luokkaan. Palomiehet altistuvat tulipaloissa noen ja savukaasujen partikkeleille, joiden sisältämät kemikaalit aiheuttavat riskin eri syöpäsairauksille.

Työterveyslaitoksen ylläpitämään ASA-rekisteriin ilmoitetaan pelastusalan työntekijät, jotka ammatissaan altistuvat syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille.

Tutustu palomiesten altistumisen tutkimustietoon:

• Professori Tuula Putus, Turun yliopisto: Paloasemien sisäilmaongelmat – tuloksia BAT-hankkeesta ja valtakunnallisesta oirekyselystä [pdf-tiedosto]
• Vanhempi tutkija Juha Laitinen, Työterveyslaitos: Palomiesten altistuminen operatiivisessa toiminnassa [pdf-tiedosto]
• Vähentääkö Skellefteå-malli palomiesten altistumista operatiivisessa toiminnassa? -hankkeen loppuraportti Työsuojelurahaston sivuilla
• Pelastusalan ammattilainen -verkkolehdessä julkaistuja lehtijuttuja palomiesten altistumisesta syöpävaarallisille aineille

• Sisäministeriö: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi – pelastustoimen strategia vuoteen 2025. [pdf-tiedosto] Valtioneuvosto.
• Pelastustoimen ja siviilivalmiuden toimintaympäristöanalyysi. Valtioneuvosto.
• Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. [pdf-tiedosto] Valtioneuvosto.
• Pelastustoimi. Sisäministeriön verkkosivu.
• Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto Pronto on järjestelmä pelastustoimen seurantaa ja kehittämistä sekä onnettomuuden selvittämistä varten. Tilastoja ylläpitää Pelastusopisto.
• Pelastustoimen taskutilastot. Pelastusopisto.