Opiskelu, itsensä johtaminen ja verkostoituminen. Siinä kiteytettynä nykyisin turvallisuusasiantuntijana toimivan Reijo Huhtalan kolme tärkeintä vinkkiä nuorille palomiehille. Hän itse päätyi vaihtamaan alaa pääosin terveydellisistä syistä.
– Nykyään on normaalia, että työura koostuu kahdesta tai kolmestakin urasta. Se on syytä pitää mielessä jo nuorena, Huhtala muistuttaa.
– Turvallisuus ja ihmisten auttaminen on ollut minulle aina tärkeää, jonka vuoksi palomiehen ammatti oli luonnollinen valinta. Palomiehen työn lisäksi olen saanut tehdä työurani aikana monipuolisesti erilaisia tehtäviä, koska olen ollut kiinnostunut opiskelemaan jatkuvasti lisää, Huhtala kuvailee.
Huhtala on toiminut ensihoitajana ja pelastajatutkinnon lisäksi hän on suorittanut lähihoitajan tutkinnon sekä työkykykoordinaattorin opinnot. Huhtala kertoo myös vaikuttamisen olevan itselleen tärkeää.
– Olen ollut useissa luottamustoimissa kuten työsuojeluasiamiehenä sekä henkilöstön edustajana luottamusmiehenä.
Huhtala muistelee, ettei nuorena pohtinut miten oma fysiikka kestää fyysisesti raskasta palomiehen ammattia eläkeikään saakka.
– Useamman työuran yhdistelmä kehittyi mielessäni hiljalleen ja lopullinen päätös tuli oman kropan reagoidessa. Silloin oli aika toden teolla pohtia alan vaihtoa. Olihan työikää jäljellä vielä noin 15 vuotta.
Tutkiessaan vaihtoehtoja Huhtala huomasi, että useisiin työtehtäviin vaadittiin vähintään ammattikorkeakoulututkinto. Viisikymppisenä Huhtala aloitti opiskelut ammattikorkeakoulu Laureassa Turvallisuuden ja riskienhallinnan tradenomikoulutuksessa. Hän löysi heti valmistuttuaan koulutusta vastaavan työn Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun turvallisuusasiantuntijana.
– Opiskelujen sovittaminen työn ja muun arjen lomaan vaatii sinnikkyyttä ja motivaatiota. Vaihto työajoiltaan hyvin vaihtelevasta ja fyysisesti vaativasta palomiehen työstä säännölliseen päivätyöhön toimistossa on vaatinut totuttelua.
Huhtala kertoo nykyisen työnsä olevan monipuolista ja merkityksellistä.
– Pääsen konkreettisesti vaikuttamaan kampuksen turvallisuuteen ja sen kehittämiseen. Kaikista aikaisemmista opinnoista ja ammateista oli hyötyä AMK-opinnoissani.
Terveysongelmien pahentuessa Huhtala koki jääneensä melko yksin selvittämään vaihtoehtojaan. Työkykykoordinaattorille olisi ollut tarvetta.
Nyt hän muistuttaa muita palomiehiä, että apua on saatavissa.
– Mikäli oma työssä jaksaminen mietityttää, kannattaa ensin keskustella työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Ammatillinen kuntoutus on yksi väylä, mikäli ei pysty jatkamaan nykyisessä työssä. Työpaikan työsuojeluvaltuutetut, luottamusmiehet ja ammattiliitto ovat myös käytettävissä, Huhtala vinkkaa.
Huhtala kehottaa nuorempia kuuntelemaan vanhempia työkavereita ja heidän tarinoitaan. Heiltä voi saada hyviä vinkkejä oman työuran pohdintaan. Verkostoituminen on asia, jonka arvon Huhtala on itsekin oppinut vuosien saatossa.
– Oma verkostoni koostuu usean alan asiantuntijoista. Lähes aina löytyy henkilö, jonka mielipidettä voi tiedustella tehdystä suunnitelmasta tai toimintamallista.
– Nuorille palomiehille lähetän terveiset urasuunnittelun tärkeydestä ja kannustan harjoittelemaan itsensä johtamista. Suunnittele ja varaudu tulevaan, mieti mitkä ovat ne omat kiinnostuksen kohteet, joihin voisit jatkaa palomiesuran jälkeen.
Opiskelu ei ole Huhtalan mielestä koskaan turhaa. Työelämässä tarvitaan monipuolista osaamista.
– Turvallisuusala on nopeasti kehittyvä ja sieltä voi löytää mielenkiintoisia uravaihtoehtoja, varsinkin nyt kun hyvinvointialueet käynnistyvät vuoden vaihteessa, Huhtala muistuttaa.
