Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Post Type Selectors
Kokoamme yhteen auttamisen ammattilaiset

Terveys, turvallisuus ja hyvinvointi

Terveys, turvallisuus ja hyvinvointi ovat tärkeitä niin työelämässä kuin vapaa-ajalla.

Työturvallisuus on sekä työntekijän että työntekijän vastuulla. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työnantajalla on yleinen huolehtimisvelvoite. Työnantaja vastaa työn ja työympäristön turvallisuudesta, oikeanlaisten suojavarusteiden hankkimisesta, työterveyshuollon järjestämisestä, työsuojelun toteuttamisesta sekä työolojen tarkkailusta.

Työturvallisuuslaki määrittää myös työntekijän velvollisuuksia. Työntekijä on vastuussa työnantajan asettamien määräysten ja ohjeiden noudattamisesta, suojavarusteiden käyttämisestä sekä työskentelystä niin, ettei vaaraa aiheudu työntekijälle itselleen tai toisille työntekijöille. Työntekijä on myös velvollinen ilmoittamaan havaitsemistaan puutteista työnantajalle.

Työterveyslain muutoksessa 2023 täsmennettiin työnantajan yleistä huolehtimisvelvoitetta, työnantajan velvollisuutta selvittää ja arvioida työn vaarat sekä työnantajan velvollisuutta antaa työntekijälle opetusta ja ohjausta. Laki huomioi nyt aiempaa paremmin esimerkiksi työntekijän iän ja kielitaidon asettamat haasteet.

SPAL hyvinvoinnin tukijana

Tuemme jäsentemme terveyttä, turvallisuutta ja työhyvinvointia esimerkiksi mahdollistamalla masennuksen ja fyysisten vammojen hoidon sekä elämäntapamuutoksen toteuttamisen.

Tutustu jäsenten kokemuksiin:

Altistuminen pelastustehtävissä

Vuonna 2022 kansainvälinen syöpätutkimusjärjestö IARC nosti pelastajan työn syöpävaarallisuuden korkeimpaan 1. luokkaan. Aikaisempi luokitus oli mahdollisesti syöpävaarallinen 2B-luokka.

Sairauksien ehkäisyn kannalta oleellista on pelastajien terveysseuranta, jotta altistumisen aiheuttamiin muutoksiin päästään ajoissa kiinni.

Suomessa pelastustoimen työnantajilla on velvollisuus ilmoittaa Työterveyslaitoksen ylläpitämään ASA-rekisteriin pelastuslaitosten työntekijät, jotka ammatissaan altistuvat syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille.

Haitallisille aineille altistumista tutkitaan biologisella altistumismittauksella eli biomonitoroinnilla. Biomonitoroinnissa huomioidaan altistuminen eri reitein eli ihon, hengitysteiden sekä ruoansulatuskanavan kautta. Pelastustehtävissä altistusta eivät aiheuta vain palokaasut vaan myös lukuisat muut aineet. Pelastajat voivat altistua tehtävillä tietämättään esimerkiksi asbestille.

Lue lisää:

Ikääntyminen ja toimintakyky

Päivitetty työturvallisuuslaki astui voimaan 2023. Laissa on nyt täsmennetty, että työnantajan on työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa otettava huomioon myös työntekijän ikä ja ikääntyminen. Ikääntymiseen liittyvät muutokset ovat yksilöllisiä, mutta ikääntyminen voi vaikuttaa esimerkiksi näkökykyyn, kognitiiviseen ja fyysiseen toimintakykyyn sekä yleiseen työkykyyn. Kevan mukaan fyysisen työkyvyn kokemus oli vuonna 2022 heikoin 55–67-vuotiaiden ryhmässä.

Kevan arvion mukaan vajaa viidennes pelastajista eläköityy vuosina 2022–2030. Yhteensä 1 211 eläköityvästä pelastajasta melkein 30 prosenttia jää arvion mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle ja lähes joka seitsemäs pelastaja osatyökyvyttömyyseläkkeelle.

Pelastajien toimintakykyä arvioidaan, jotta voidaan varmistua, että työn fyysiset vaatimukset eivät vaaranna pelastajan itsensä, työtovereiden eivätkä pelastettavien turvallisuutta tai terveyttä. Työn fyysiset kuormitustekijät korostuvat, kun pelastaja ikääntyy.

Tuki- ja liikuntaelinvaivojen määrä lisääntyy iän myötä, samoin kuin monenlaiset muut ikääntymiseen liittyvät oireet ja vaivat. Työterveyslaitos on kehittänyt pelastustoimelle fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenanto- ja seurantajärjestelmän (FireFit-järjestelmä), jolla pelastajan toimintakykyä voidaan tukea yksilöllisesti. FireFit-hankkeen vuoden 2015 loppuraportissa todetaan, että osa ikääntyvistä pelastajista on kyennyt saavuttamaan uudelleen pelastussukelluskelpoisuuden, kun toimintakykyä on seurattu pitkällä aikavälillä ja toimintakyvyn puutteisiin on puututtu varhaisessa vaiheessa.

Ensihoitajien fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenanto- ja seurantajärjestelmä FirstFitin kehittämiseen tuli aloite ensihoidon toimijoilta, jotka olivat havainneet, että ensihoitajien fyysistä toimintakykyä erityisesti nostotehtävissä tulisi edistää. FirstFit1-hanke toteutettiin vuosina, ja nyt hanke on saanut jatkoa vuosille 2023 – 2025.

Lue lisää:

Sairauspoissaolot ja työperäiset sairaudet

Pelastajien sairauspoissaolot ovat samalla tasolla kuin muulla työväestöllä. Työssä on kuitenkin lukuisia tekijöitä, jotka altistavat ammattitaudeille. Työterveyslaitoksen tilastojen mukaan pelastusalan ammattilaisilla on todettu muun muassa asbestista, melusta, homesienistä, märkätyöstä, biologisista altisteista sekä fyysisestä toistotyöstä aiheutuneita ammattitauteja.

Ensihoidossa sairauspoissaoloja aiheuttavat erityisesti tuki- ja liikuntaelinongelmat mutta myös mielenterveysperusteiset syyt. Kajaanin ammattikorkeakoulussa vuonna 2017 tehdyn opinnäytetyön mukaan ensihoitajille kertyi vuodessa keskimäärin 11 päivää pelkästään tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Ensihoitajat joutuvat työssään sekä kantamaan painavia työvälineitä että tekemään toistuvia nostoliikkeitä siirtäessään potilaita.

Hätäkeskuslaitoksessa koko henkilöstön sairauspoissaolot olivat 15,6 työpäivää/henkilö vuonna 2023, kun edellisenä vuonna luku oli 19,0. Päivystyshenkilöstön sairauspoissaolot olivat 17,7 työpäivää/henkilö, hallintohenkilöstön 7,0 työpäivää/henkilö.

Sisäilmaongelmat

Turvalliset ja terveelliset työtilat ovat merkittävä tekijä työkyvyn säilymisessä ja sairauspoissaolojen vähentämisessä. Esimerkiksi kosteusvaurioituneesta rakennuksesta saatu altistus ja sen seurauksena mahdollisesti aiheutuva astma voi vaarantaa palomiehen fyysisen toimintakyvyn ja työuran.

Vuonna 2016 SPALin jäsenistö vastasi BAT- eli basofiiliaktivaatiotestin kehittäminen -hankkeen valtakunnalliseen oirekyselyyn. Sisäilmahaittoja ilmoitettiin 93 paloasemalta, näkyviä kosteusvaurioita 64:ltä ja homeen hajua 43 paloasemalta. Kosteusvauroiden vuoksi väistötiloihin oli jouduttu siirtymään 45 paloasemalta. Kyselyyn osallistui 127 paloaseman henkilöstöä.

Sisäilmaongelmat ovat edelleen ajankohtaisia useilla pelastuslaitoksilla, ja SPAL edellyttää, että korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään nopealla aikataululla.

Lue lisää:

Suojavarusteet

Pelastusalan työ tapahtuu usein vaarallisissa ja haastavissa ympäristöissä, joten suojavarusteiden käyttäminen työtehtävillä on iso osa työturvallisuutta.

Pelastajan suojavarusteisiin kuuluvat muun muassa suojakypärät, erikoisvalmisteiset vaatteet, turvakengät, vyöt sekä käsineet. Sammutustehtävillä pelastajat altistuvat sekä korkeille lämpötiloille että myrkylliselle savulle ja muille yhdistelmille. Siksi on tärkeää, että tehtävillä suojana on myös alusasut, jotka vähentävät altistumista mutta eivät nosta lämpökuormaa liian korkeaksi.

Ensihoitajan suojavarusteisiin kuuluvat myös viilto- ja pistosuojakäsineet, suojalasit ja -puku tartuntatauteja vastaan sekä suojaliivit.

Terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi olisi tärkeää, että suojavarusteet olisivat jokaiselle henkilökohtaiset.

Lue lisää:

Tukea hyvinvointiin

Työkyvystä kannattaa huolehtia jatkuvasti ja hakea apua matalalla kynnyksellä, mikäli työkyvyssä, jaksamisessa tai hyvinvoinnissa huomaa muutoksia.

Mistä saa apua työhyvinvoinnin tukemiseen?

  • Kerro tilanteesta esihenkilöllesi. Työtehtäviä ja työn kuormaa voidaan pyrkiä järjestelemään työkyvyn tukemiseksi.
  • Kerro asiasta työpaikkasi työsuojeluvaltuutetulle.
  • Ota yhteyttä työterveyshuoltoon. Työterveyshuollosta saa apua, kun terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset askarruttavat.
  • Tukea psyykkiseen hyvinvointiin saa myös esimerkiksi posttraumatyöpajoista ja SPPL:n Mental rescue tools -koulutuksesta. Valtaosassa pelastuslaitoksista on koulutettuja jälkipurkuohjaajia, joita voi pyytää järjestämään jälkipurkutilaisuuden kuormittavan työtilanteen jälkeen.

Työn kuormitus

Työ pelastusalalla sisältää runsaasti sekä fyysisiä että psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Kuormitustekijät ovat erilaisia pelastustoimessa, ensihoidossa ja hätäkeskuksessa, mutta ne vaihtelevat myös työyksiköiden ja työtehtävien välillä.

On tärkeää ymmärtää, että jokaisella reagoi erilaisiin kuormitustekijöihin yksilöllisesti. Se mikä kuormittaa yhtä, ei välttämättä kuormita lainkaan jotakuta toista. Työpaikalla tulee olla ymmärrystä työhön liittyvistä kuormitustekijöistä sekä keinoja niiden hallitsemiseen ja työhyvinvoinnin tukemiseen.

Fyysisiä kuormitustekijöitä pelastusalalla ovat esimerkiksi

  • raskas ruumiillinen työ
  • raskaiden taakkojen nostaminen
  • kuormittavissa asennoissa työskentely
  • käden puristusvoimaa vaativa työ

Kevan mukaan hyvinvointialueille siirtyneet pelastus- ja terveysalan työntekijät kokevat työnsä muita yleisemmin fyysisesti kuormittavaksi. Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2022 -tutkimuksen mukaan nykyisistä hyvinvointialueiden työntekijöistä 45 prosenttia koki työnsä fyysisesti kuormittavaksi.

Psykososiaalisia kuormitustekijöitä pelastusalalla ovat esimerkiksi

  • korkea tehtävämäärä, tiukat aikataulut ja stressaavat työtehtävät
  • työtehtävien ennustamattomuus
  • pitkät ja/tai vaihtelevat työvuorot, yötyö, ylityöt
  • henkilöstövaje, puutteelliset työvälineet
  • vastuu muiden ihmisten turvallisuudesta
  • puutteelliset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön
  • työyhteisössä esiintyvät ongelmat, tuen puute ja epäoikeudenmukainen kohtelu.

Lue lisää:

Väkivalta ensihoitotyössä

Ensihoitaja kohtaa työssään usein väkivaltaa tai sen uhkaa. Väkivalta ilmenee uhkailuna, nimittelynä, aggressiivisena käytöksenä ja entistä useammin myös fyysisenä päälle käymisenä.

Työnantajan velvollisuus on huolehtia ensihoitajien ja ensivastetyötä tekevien pelastajien työturvallisuudesta järjestämällä koulutusta, tunnistamalla ja tunnustamalla työhön liittyvät fyysiset ja psyykkiset työturvallisuusriskit. Osa työnantajista on reagoinut haasteeseen, järjestämällä väkivaltakoulutusta, hankkimalla suojavarusteita ja kehittämällä poikkeamailmoitusraportointia.

Vuonna 2023 laaditussa hallitusohjelmassa luvataan parannuksia ensihoitajien työturvallisuuteen muun muassa lainsäädännön muutoksilla. Olemme puhuneet ensihoitajiin kohdistuvasta väkivallasta ja työturvallisuuden parantamisen puolesta jo yli kymmenen vuotta.

Lue lisää:

Uusimmat aiheeseen liittyvät artikkelimme

Hyödyllisiä linkkejä