Vuonna 2023 toteutetulla työturvallisuuslain muutoksella on selkeytetty pelastuslaitosten vastuuta työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta.
Laki velvoittaa pelastuslaitoksia huomioimaan asemapalvelun aikaiset kuormitustekijät eri-ikäisten palomiesten turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi. Työn vaarojen arviointia on laajennettu fyysisten kuormitustekijöiden lisäksi myös psykososiaalisiin tekijöihin.
Yksi lain keskeisistä tavoitteista on huomioida ikääntymisen vaikutukset työkykyyn ja tukea yli 55-vuotiaiden työntekijöiden jatkamista työelämässä. Operatiivisissa pelastustehtävissä työskentelevien palomiesten työurien jatkaminen on osoittautunut haastavaksi.
Operatiivisissa pelastustehtävissä työskentelevien palomiesten työurien jatkaminen on osoittautunut haastavaksi.
Eläkevakuuttaja Kevan tilastojen mukaan palomiehet siirtyivät vuonna 2020 työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 56-vuotiaina. Vuosina 2000–2020 tuki- ja liikuntaelinsairaudet, verenkiertoelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt sekä vammat ja myrkytykset olivat pääasiallisia syitä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä, kattaen 80 prosenttia tapauksista.
Tutkimuksissa on tunnistettu operatiivisen pelastustyön vaarat ja riskit sekä ikääntymisen vaikutukset palomiesten suorituskykyyn.
Asemapalvelun kuormitustekijöihin pitäisi puuttua nykyistä paremmin
Vaikka palomiesten terveyttä ja työkykyä seurataan säännöllisesti, seuranta on keskittynyt pääasiassa operatiivisen työn vaatimuksiin. Samaan aikaan asemapalvelun aikaisten fyysisten ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden vaikutukset ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Viimeaikaiset kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että asemapalvelun kuormitustekijät, kuten liiallinen työmäärä, uralla etenemisen vaikeudet ja vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys, vaikuttavat kielteisesti palomiesten terveyteen ja työkykyyn.
Asemapalvelun kuormitustekijät, kuten liiallinen työmäärä, uralla etenemisen vaikeudet ja vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys, vaikuttavat kielteisesti palomiesten terveyteen ja työkykyyn.
Kuormitustekijöiden tunnistamisen tulisi alkaa jo työuran alkuvaiheessa, mikä on yksi lain keskeisistä tavoitteista. Tämä näkökulman muutos on tärkeä, sillä asemapalvelun aikaisilla kuormitustekijöillä on osoitettu olevan yhteys tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, verenkiertoelinten sairauksiin, mielenterveyden häiriöihin sekä erilaisiin vammoihin ja myrkytyksiin. Pelastuslaitokset eivät voi juurikaan vaikuttaa toimintaympäristöön, mikä korostaa erityisesti asemapalvelun työn, työyhteisön ja työympäristön kehittämisen tärkeyttä.
Myös yksilölliset tekijät vaikuttavat merkittävästi työkykyyn
Laki velvoittaa pelastuslaitoksia huomioimaan työntekijöiden ikääntymisen vaikutukset ja turvaamaan heille riittävät voimavarat työkyvyn ylläpitämiseksi ja työssä jatkamiseksi. Ikääntymiseen liittyvät tekijät edellyttävät yksilöllisesti räätälöityjä toimenpiteitä työntekijän hyvinvoinnin ja työssä suoriutumisen tukemiseksi.
Palomiesten terveys ja työkyky eivät ole pelkästään pelastuslaitoksen vastuulla, vaan myös yksilöllisillä tekijöillä on merkittävä vaikutus työntekijän työkykyyn ja työssä jatkamiseen.
Työturvallisuuslain uudistus tarjoaa pelastuslaitoksille uusia keinoja vaikuttaa palomiesten työurien pituuteen. Lisäksi palomiesten koulutuksen uudistaminen voi tarjota uusia uramahdollisuuksia myös pelastuslaitoksen ulkopuolella. Pelastuslaitosten tulisi suunnitella ja järjestää toimintansa niin, että palomiehille avautuisi korvaavia tehtäviä valmiuslain (1552/2011) mukaisissa poikkeusoloissa.
Blogin kirjoittaja Juha Rautiainen on Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALin työmarkkina-asiantuntija.
