Usein sanotaan, että tietoisuus lisää tuskaa. Pelastusalalla tilanne on täysin päinvastainen. Toimialalla, jossa virheet voivat olla kohtalokkaita, jatkuva toiminnan arviointi ja sen päivittäminen nykyaikaa vastaavaksi ovat elintärkeitä asioita.
Uusissa teknologioissa ja materiaaleissa piilee riskejä
Alkusammutuksen tärkeys on tunnistettu entistä kriittisemmäksi tekijäksi henkilö- ja omaisuusvahinkojen torjunnassa. Esimerkiksi sisustus- ja rakennusmateriaalien uudet ominaisuudet ovat nopeuttaneet tulipalojen etenemistä.
Uudet materiaalit tuottavat palaessaan hengenvaarallisia kemikaaleja ja yhdisteitä. Niiltä suojautuminen edellyttää jatkuvaa pelastajien suojavarusteiden kehittämistä ja toiminnan testaamista, jotta palokaasujen aiheuttamilta, lisääntyviltä syöpätapauksilta voitaisiin välttyä. Mikäli vaarallisia lämpöhajoamistuotteita tuottavat ja paloturvallisuudeltaan arveluttavat materiaalit korvattaisiin turvallisimmilla, monet ongelmat taklattaisiin yhdellä iskulla.
Ilmastonmuutoksen torjunta voi uhata pelastettavien lisäksi pelastajaa. Uusia energialähteitä hyödyntävä teknologia, esimerkiksi sähköautojen litiumioniakut, ovat tuoneet mukanaan riskitekijöitä, joiden tunnistaminen ja ehkäisy ovat vastuullista toimintaa.
Ilmastonmuutos konkretisoituu myös metsäpaloissa. Alalla on huutava tarve löytää uusia ratkaisuja metsä- ja maastopalojen ennakointiin, paikallistamiseen ja sammuttamiseen.
Tarvitsemme entistä tehokkaampia sammutus- ja rajoitusmenetelmiä sekä uusia keinoja sammuttajien työturvallisuuden parantamiseen ja terveyshaittojen vähentämiseen. Palosuojelurahaston ja eduskunnan rahoittama ja Pelastusopiston koordinoima tutkimus- ja kehittämishanke Pelastajan työvälineet ja henkilökohtaiset suojaimet metsäpaloissa pureutuu juuri näihin haasteisiin.
Pelastajan suojaimet ja asustehuolto kaipaavat päivitystä
Palomiesten kuulonalenemat ovat yleisiä. Pelkkä kuulonsuojaus ei riitä, sillä toimiva kommunikaatio on välttämätön kriittisissä pelastustehtävissä. Pelastajan suuntakuulon on toimittava moitteettomasti, joskin samalla kuulonsuojaimen on leikattava korkeimmat impulssiäänet esimerkiksi auton renkaan, kaasujousen tai kaasupullon räjähtäessä. Onneksi tämä kehitystarve on tunnistettu ja tutkimusyhteistyötahoja etsitään parhaillaan.
Sammutusasut eivät puhdistu täysin normaalissa vesipesussa, joten tarve uusien pesutekniikoiden kehitystyölle on olemassa. Maailmalla on jo koeponnistettu uusia pesuteknologioita ja samaa työtä jatkamme mahdollisimman nopeasti myös Suomessa.
Pelastusala kehittyy ja uudistuu yhteistyössä
Tietoisuus alan kehitystarpeista parantaa ennakointia ja varautumista tulevaan. Meidän tutkijoiden tehtävänä on etsiä ja tuottaa uutta tietoa, jonka avulla voimme ennakoida, kehittää ja testata uusia ratkaisuja pelastusalalle. Tutkimuksen resursseista on huolehdittava ja rahoitusinstrumenttien toiminta on turvattava.
Tutkijat luovat asetelmat testattaville kohteille, mutta sen lisäksi tarvitsemme pelastajia tuomaan käytännön näkökulmaa testaukselle ja yrityksiä tuotteiden kehittämiseen. Rahoittajat mahdollistavat hankkeiden läpiviennin ja ammattimainen viestintä jalkauttaa tutkittua tietoa. Työnantajana pelastuslaitosten tehtävänä on ottaa aktiivisesti käyttöön uusia teknologioita, tuotteita ja työmenetelmiä, jotka edistävät työturvallisuutta ja työhyvinvointia työpaikoilla. Yhteispelillä uudistamme pelastusalaa.
Juha Laitinen
FT, tutkija
Pelastusopisto
Blogin kirjoittaja työskentelee Pelastusopistolla TKI-palveluissa tutkijana hankkeessa ”Pelastajan työvälineet ja henkilökohtaiset suojaimet metsäpaloissa”. Hän on lisäksi Itä-Suomen yliopiston farmasian ja toksikologian laitoksen dosentti.
Kuva: TT / Lehtikuva
