yöehtojen sopimusjärjestelmä on muuttunut ratkaisevasti. Keskusjärjestöt eivät ainakaan toistaiseksi neuvottele keskitettyjä ratkaisuja, kuten tulopoliittisia kokonaisratkaisuja tai työllisyys- ja kasvusopimuksia.
Neuvottelukierros käydään niin sanottuna liittokierroksena, jossa kaikki virka- ja työehtosopimukset sovitaan alakohtaisesti liittojen välillä. Luvassa onkin näillä näkymin pitkiä ja todennäköisesti myös lakkoherkkiä neuvotteluja, sillä työrauhavelvoite päättyy aina kunkin toimialan sopimuksen päättyessä.
Kunta-alan ja valtion neuvottelujärjestelmät poikkeavat yksityisten alojen työehtosopimusjärjestelmistä. Julkisella sektorilla yksittäiset liitot eivät neuvottele virka- ja työehtosopimuksista itsenäisesti, vaan neuvottelut käydään pääsopijajärjestöjen johdolla.
Kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat Juko, JAU ja KoHo. Palomiesliitto kuuluu neuvottelujärjestö KoHoon. Valtion puolella pääsopijajärjestöjä ovat Juko, JHL ja Pro. Palomiesliitto kuuluu näistä Pro:hon.
Yksityinen sektori on jo käynnistänyt omat neuvottelut. Ensimmäiset merkittävät sopimukset ovat katkolla lokakuun lopulla, jolloin Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden sopimukset päättyvät. Tämän jälkeen alkaa sopimusten umpeutumisten puolivuotiskausi, joka huipentuu julkisen sektorin sopimusten päättymiseen maaliskuun lopussa ensi vuonna.
Neuvotteluja käydään hidastuvan talouskasvun merkeissä. Vaikka työnantajapuoli tätä korostaa, talouskasvu ei ole pysähtynyt. Merkittäviin palkankorotuksiin on varaa.
Työntekijöiden muistissa ovat raskaat kiky-päätökset, jotka lisäsivät vastikkeetonta työaikaa. Sopimus työttömyysvakuutus- ja työelämaksun siirrosta oli miljardiluokan tulonsiirto palkansaajilta työnantajille.
Erityisesti julkisen sektorin työntekijöihin kohdistuivat raskaat lomarahaleikkaukset, jotka pienensivät merkittävästi vuosituloja kolmen vuoden ajan.
Julkisuudessa osapuolten välillä on käyty kovaäänistä keskustelua kiky-tuntien tulevaisuudesta. Vaadittaneen varsin luovia ratkaisuja, jotta kiky-sopasta päästään sopuun ilman suurempia traumoja ja kasvojen menettämisiä.
Neuvottelujen alla on puhuttu niin sanotusta Suomen mallista. Siinä neuvottelujen päänavaajan eli yksityisten alojen ja vientisektorin palkkaratkaisu toimii muiden alojen suunnannäyttäjänä ja maksimikorotusten viitoittajana.
”Suomen mallia” ei ole virallistettu, mutta esimerkiksi valtakunnansovittelija on jo alustavasti ilmoittautunut sen kannattajaksi. Edellisellä neuvottelukierroksella silloinen valtakunnansovittelija noudatti mallia varsin ehdottomasti. Palkankorotusten osalta neuvottelujen päänavaajan rooli on tässä valossa keskeinen.
Sama koskee päänavaajan kiky-ratkaisua. Mikäli kiky-tunnit katoavat vientisektorin sopimuksista, ei niiden säilyttäminen julkisen sektorin virka- ja työehtosopimuksissa ole miltään osin hyväksyttävää.
Alakohtaisissa neuvotteluissa Palomiesliitolla on muitakin tavoitteita kuin palkka- ja kiky-ratkaisut. Palomiesliitto kerää neuvottelutavoitteita luottamusmiehiltä ja jäseniltä jäsenkyselyiden avulla syksy ajan. Lopulliset tavoitteet asettaa liittohallitus ja ne tulisi saada päätettyä vuoden loppuun mennessä. Yksi Palomiesliiton neuvottelutavoite tulee olemaan pelastustoimen työaikakysymys – tavalla tai toisella.
Edessä on mielenkiintoinen työmarkkinasyksy ja alkuvuosi. On todennäköistä, että yhteiskunta ei tule selviämään tästä ajanjaksosta ilman työtaisteluita.
Pasi Jaakkola
Edunvalvontajohtaja
Suomen Palomiesliitto SPAL
