Suomalaista sisäilmakeskustelua on leimannut jo vuosien ajan vähättely ja oireiden selittäminen joko opittuna pelko-paniikki-reaktiona, joukkohysteriana tai toiminnallisena häiriönä.
Oireita on yritetty parantaa siedättämällä, lääkitsemällä, kognitiivisella psykoterapialla ja psykoedukaatiolla eli koulutuksellisella terapialla.
Ammattiryhmiä, joiden työnkuvaan ei leimallisesti kuulu pikkuasioista huolestuminen, hysterisointi tai ylireagointi, ovat palomiehiä, poliiseja, rajavartijoita ja upseereita. Heidän joukossa on myös rakennusten kosteus- ja homevaurioista sairastuneita.
Onko meillä vara sairastuttaa heitä, joiden varassa yhteiskunnan vakaus ja turvallisuus lepäävät?
Varuskuntien ja poliisitalojen kosteusvauriot julkisuudessa
Puolustuslaitoksen hallinnoimien rakennusten huonosta kunnosta on ollut puhetta julkisuudessa toistuvasti. Rakennuksia on sittemmin purettu ja korjattu. Työterveyslaitos on kuvannut jopa joukkomittaisista astmaan sairastumisista varuskuntasairaalan tiloissa.
Sairaustapauksia, astmaa ja alveoliittia eli keuhkorakkulatulehdusta oli aiheuttamassa puolustusvoimiin sopivasti liittyen ballistinen home, Sporobolomyces, joka ampuu itiöitä ilmaan, kuin ilmatorjuntapatteri. Sairastuneita ei lähetetty terapiaan, vaan puhtaisiin tiloihin.
Poliisi- ja oikeustalojen kosteus- ja homevauriot ovat olleet myös otsikoissa. Jyväskylän, Kuopion ja Oulun poliisilaitoksen ongelmia on puitu TV-ohjelmissa. Kymmenet poliisit sairastuivat vakavasti rakennuksen korjaustyön yhteydessä.
Työterveyslääkäri menetti työnsä, kun hän yritti selvittää asiaa. Häntä on sittemmin kielletty puhumasta asiasta julkisuudessa. Rakennuksen ongelmia ei ole saatu ratkaistuksi, vaan poliisit työskentelevät väistötiloissa.
Paloasemilla sairastutaan ajan saatossa astmaan
Palomiehille tehdyn valtakunnallisen sisäilmatutkimuksen tulokset julkistettiin pari vuotta sitten. Palomiehen työssä sairastutaan astmaan, vaikka alan työhön valitaan vain terveitä, hyväkuntoisia nuoria. Palomiesten tupakointi on vähäisempää kuin muun väestön.
Työterveyslaitoksen Puhdas paloasema -projekti tutki ihon ja hengitysteiden välityksellä tapahtuvaa altistumista. Oikeista työtavoista annettiin koulutusta. Tuore uutinen kertoi esimerkin Meri-Porin paloasemalta, miten uusissa tiloissa varusteiden puhdistus tapahtuu eri tiloissa kuin muu toiminta.
TV:ssä haastatellut palomiehet totesivat, ettei altistumisen vähentämiseen ole aikaisemmin kiinnitetty samalla tavalla huomiota. Savun ja varsinkin muovituotteiden palokaasujen syöpää aiheuttavat ominaisuudet nostettiin uutisessa hyvin esiin.
Miten palomiesten terveys sitten liittyy sisäilmaan ja homealtistumiseen? Siten, että samaa työtä ja samanlaisia suojausohjeita noudattavat palomiehet oireilevat ja sairastavat enemmän homevaurioituneissa tiloissa.
Kun uusia, hyväkuntoisia paloasemia verrattiin vanhoihin homevaurioituneisiin, todettiin selvä ero terveydessä, vaikka työ on samanlaista. Astman osuus oli suurin paloesimiehillä, joilla on takanaan pisin työura. Tutkimuksessa ei otettu huomioon sitä, miten moni oireileva tai jo astmaan sairastunut oli siirretty oireiden vuoksi puhtaampiin tiloihin tai pois savusukellustyöstä.
Seurantatutkimus siitä, miten paloasemien korjaukset ovat onnistuneet ja miten paljon terveemmiksi aiemmin oireilevat palomiehet ovat tulleet, olisi nyt paikallaan.
Tuula Putus
lääketieteen tohtori, professori
Turun yliopisto
Blogin kirjoittaja toimii työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professorina Turun yliopistossa. Hän on lisäksi Turun yliopiston ympäristölääketieteen dosentti ja Itä-Suomen yliopiston työlääketieteen dosentti.
