Pelastusopiston Nollatoleranssi-hankkeen ensimmäiset tulokset kertovat, että pelastusalan häirintä- ja syrjintäongelmien ratkaisemisen suurimpina esteinä koetaan olevan organisaation ja johdon osaamisen ja tuen puute.
Palosuojelurahaston rahoittama Pelastustoimen nollatoleranssi syrjinnälle ja häirinnälle – faktaa vai fiktiota? -tutkimushanke käynnistyi syksyllä 2023. Olemme hankkeessa toteuttaneet kirjallisuuskatsauksen, jossa selvitimme aikaisemman tutkimuksen tuloksia pelastusalan kohtaamasta epäasiallisesta käytöksestä.
Kiteytettynä voidaan todeta, että pelastusalalla ja ensihoidossa kohdataan suuria määriä epäasiallista käytöstä. Jopa 50–90 prosenttia pelastus- ja ensihoitohenkilöstöstä on kokenut työnsä puitteissa väkivaltaa tai epäasiallista käytöstä [1, 2, 3].Kohtelun muodot, tekijät ja vaikutukset vaihtelivat kuitenkin suuresti ammattialoittain, maittain ja tekijöittäin.
Työterveyslaitoksen tuottamasta Mitä kuuluu hyvinvointialueiden työhyvinvoinnille 2023-tutkimuksesta [4] selvisi, että epäasiallista käytöstä esiintyy pelastusalalla ja ensihoidossa yhtä paljon, pelastusalalla jopa hieman enemmän. Kansainvälisissä vertailuissa ammattiryhmällä oli verrannollisesti vähemmän merkitystä.
Tutkimusten valossa sukupuolella ei näyttäisi olleen merkitystä ulkoisen väkivallan kokemisessa. Merkitykselliseksi tekijäksi nousi pääasiassa paikalla oleminen: väkivalta kohdistuu siihen viranomaiseen, joka on tapahtumapaikalla. Väkivallan tekokonteksti näyttäytyi satunnaiselta, ja kyseessä oli usein niin sanotusti tunteiden myrskyssä tapahtuva väkivalta – vaikka se ei olekaan oikeutus potilaan tai asiakkaan väkivallalle.
Epäasiallisella kohtelulla oli suuria vaikutuksia sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Väkivallan kokeminen missä tahansa muodossa – mukaan lukien epäasialliset kommentit ja ronskit vitsit – olivat tilastollisessa yhteydessä uhrin kärsimiin mielenterveysongelmiin, varsinkin ahdistukseen, masennukseen ja alkoholin liikakäyttöön. Englantilaisessa tutkimuksessa [5] työpaikkakiusaamisen ja häirinnän arvioitiin maksavan terveydenhuoltojärjestelmälle yli kaksi miljardia puntaa vuodessa sairaspoissaolojen, korvausten, oikeusprosessien ja työpaikan pitovoiman heikentymisen takia. Sillä ei näyttänyt olevan väliä, kokeeko henkilö epäasiallista kohtelua kollegaltaan vai asiakkaalta [6].
Tehokkaimpina toimenpiteinä häirintään puuttumiseksi pidettiin yleisesti ottaen lisäkoulutusta, työympäristön tukea ja avoimuutta sekä erityisesti johdon tukea.
Debriefing-menetelmät koettiin tehokkaina, joskin liian vähän käytettyinä toimenpiteinä. Valitettavan usein pelastushenkilöstö näytti kokevan, ettei organisaatio tarjoa tarpeeksi puitteita epäasiallisen käytöksen jälkipuintiin [7]. Ulrika Janssonin [8] julkaisemassa tutkimuksessa todettiin jopa, että organisaation sisäiset yhdenvertaisuussuunnittelijat eivät aina tunnista ongelmien rakenteellisuutta, eli miten epäasiallinen käytös voi johtua yksilöä suuremmista tekijöistä kuten työpaikkakulttuurista tai häirinnän määrittelystä.
Nollatoleranssi-hanke jatkuu koko vuoden 2024 ajan. Seuraava vaihe hankkeessa on kyselytyökalun kehittäminen. Sen avulla pyritään mittaamaan tieteellisen tarkasti pelastusalan kohtaamaa epäasiallista käytöstä ja arvioimaan toimenpiteiden todellisia vaikutuksia.
Voimme kuitenkin jo tässä vaiheessa todeta, että syrjinnän ja häirinnän ongelma pelastusalalla ja ensihoidossa on hyvin laaja. Epäasiallinen kohtelu aiheuttaa sekä inhimillistä että taloudellista kärsimystä niin yksilöille kuin organisaatioille, ja sen kitkeminen tulee vaatimaan monitahoista yhteistyötä. Kannustamme organisaatioita tarkastamaan omia käytäntöjään jo tässä vaiheessa: milloin teillä viimeksi keskusteltiin avoimesti epäasiallisen käytöksen kokemuksista ja toimenpiteistä henkilöstön kanssa?
Blogin kirjoittaja on tutkija, projektipäällikkö Oliver Saal, Pelastusopisto, Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut
Lähteet:
[1] Maguire, Brian J.; Browne, Matthew; O’Neill, Barbara J.; Dealy, Michael, T.; Clare, Darryl & O’Meara, Peter. 2018. International Survey of Violence Against EMS Personnel: Physical Violence Report. Prehospital and Disaster Medicine 33(5), 526–531. DOI: https://dx.doi.org/10.1017/S1049023X18000870
[2] Braun, Desiree; Reifferscheid, Florian; Kerner, Thoralf; Dressler, Janina L.; Stuhr, Markus; Wenderoth, Stephan & Petrowski, Katja. 2021. Association between the experience of violence and burnout among paramedics. International Arcives of Occupational and Environmental Health 94(7), 1559–1565. DOI: https://dx.doi.org/10.1007/s00420-021-01693-z
[3] Schablon, Anja; Kersten, Jan Felix; Nienhaus, Albert; Kottkamp, Hans Werner; Schnieder, Wilfried; Ullrich, Greta; Schäfer, Karin; Ritzenhöfer, Lisa; Peters, Claudia & Wirth, Tanja. 2022. Risk of Burnout among Emergency Department Staff as a Result of Violence and Aggression from Patients and Their Relatives. International Journal of Environmental Research and Public Health 19(9), 4945. DOI: https://dx.doi.org/10.3390/ijerph19094945
[4] Laitinen, Jaana; Selander, Kirsikka; Ervasti, Jenna & Kivimäki, Mika. 2023. Mitä kuuluu hyvinvointialueiden työhyvinvoinnille 2023. Helsinki, Työterveyslaitos. URN: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-148-2
[5] Kline, Roger & Lewis, Duncan. 2019. The price of fear: Estimating the financial cost of bullying and harassment to the NHS in England. Public Money & Management 39(3), 166–174. DOI: https://dx.doi.org/10.1080/09540962.2018.1535044
[6] Bambi, Stefano; Becattini, Giovanni; Giusti, Gian Domenico; Mezzetti, Andrea; Guazzini, Andrea & Lumini, Enrico. 2014. Lateral Hostilities Among Nurses Employed in Intensive Care Units, Emergency Departments, Operating Rooms, and Emergency Medical Services: A National Survey in Italy. Dimensions of Critical Care Nursing 33(6), 347–354. DOI: https://dx.doi.org/10.1097/DCC.0000000000000077
[7] Deni̇z, Turgut; Saygun, Meral; Eroğlu, Oğuz; Ülger, Hüseyin & Azapoğlu, Burcu. 2016. Effect of exposure to violence on the development of burnout syndrome in ambulance staff. Turkish Journal of Medical Sciences 46(2), 296–302. DOI: https://dx.doi.org/10.3906/sag-1406-53
[8] Jansson, Ulrika. 20160. Agents for Change?: Gender Equality Efforts in the Swedish Rescue Services. Teoksessa: Ericson, Mathias & Mellström, Ulf (toim.) Masculinities, Gender Equality and Crisis Management. Oxon, Routledge, 120–134.
