Alueellinen pelastustoimi syntyi 18 vuotta sitten, ja täysi-ikäinen pelastustoimi siirtyi varsin hyvässä kunnossa hyvinvointialueille. Pelastusalalla on työnantajana kunkin hyvinvointialueen pelastuslaitos, jonka tehtävät ja organisointi on määrätty säädöksissä ja eritasoisissa ohjeissa varsin yksityiskohtaisesti.
On tärkeää, että alan koulutus voidaan räätälöidä yksityiskohtaisesti tarpeidemme mukaan, jotta voimme suoriutua pelastuslain 1. §:n tehtävistä. Sisäministeriön pelastusosasto on selvittänyt koulutusuudistusta jo useamman työryhmän voimin. Koulutusuudistuksen toteutuksesta päättäminen on nyt jätetty jälleen kerran seuraavalle hallitukselle.
Työryhmän ehdotuksessa menevät eri tehtävät ja niiden vaatimat koulutuslinjat mielestäni sekaisin kuin jouluinen rosolli. Esihenkilöt tulisivat eri linjasta kuin pelastajat. Sitten olisi esimerkiksi palonehkäisyn, siviilivalmiuden ja tilannekeskustoiminnan linjoja. Ketkä opiskelisivat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon? Esihenkilöt, palomestarit ja paloinsinöörit.
Suunniteltu neljä vuotta kestävä pelastajan ammattikorkeakoulututkinto kuulostaa teoriassa hyvältä. Tutkinto kuitenkin karsisi puolet ”perus” pelastajista pois jo ennen koulutuksen alkua ja toinen puoli karsiutuisi pois 2 200 euron peruspalkan takia.
Pitkä koulutusaika ei vastaisi palkkaa alkuunkaan. Kaikki eivät ole töissä rakkaudesta lajiin, vaan joutuvat elättämään perheensä – ja mieluimmin ilman yhteiskunnan ylimääräisiä tukia.
Edellä olevilla linjauksilla on vaikutusta pelastustoimen veto- ja pitovoimaan. Osa nuorista miettii tulevaisuuttaan vakavasti, ja sitä miksi he tulevat isona. Epämääräiset linjaukset tulevasta pelastustoimen koulutuksesta eivät kannusta heitä hakeutumaan alamme peruskoulutukseen juuri nyt.
Selittääkö lisääntynyt ensihoito pelastajapulaa?
Tällä hetkellä pelastuslaitokset käyttävät pelastajatutkinnon suorittaneita ensihoitotehtäviin lähes 500 henkilötyövuoden verran. Tämä selittää vallitsevan pulan pelastajista, koska koulutuksen mitoituksessa ei ole huomioitu, että näin suuri osa pelastajista hoitaa sosiaali- ja terveysalan tehtäviä.
Väitän, että 2020-luvulla pelastustoimen päätehtävät, pelastaminen ja tulipalojen sammuttaminen on organisoitu niin, että paloasemilla päivystää pelastusyksiköitä, jotka muodostuvat pelastajista ja yksikön johtajasta. Tähän määritelmään sopivat niin sanotut kärki- tai kevytyksiköt.
Tämä ”pelastajat pelastustoimessa” -malli on toiminut käytännössä jo varsin hyvin omassa laitoksessani kesäisin, kun pelastajista on ollut pula. Nurmijärven pelastuslaitoksella pelastuslaitos hoiti ennen palo- ja pelastustoimen ja varautumisen. Terveyskeskuksen sairaankuljetusauto taas ensihoidon.
Ensihoito ja pelastustoimi perustuvat varsin erilaiseen tietopohjaan. Työtehtävissäkään ei ole juuri muuta yhteistä kuin se, että avun tarvitsijan luokse mennään sinisillä vilkuilla.
Pitäisikö suutarin pysyä lestissään, vai välillä paikata myös hampaita? Minusta tulevaisuudessa voitaisiin harkita vaihtoehtoa, jossa pelastajille annettaisiin ainoastaan hätäensiapu- ja ensivastekoulutus.
Nyt pidetään itsestään selvänä sitä, että pelastajille annetaan myös laaja ensihoidon koulutus. Sitä, että tulevaisuudessa hyvinvointialueiden pelastuslaitokset palkkaisivat ensihoitajiksi ainoastaan sosiaali- ja terveysalan ensihoitajatutkinnon suorittaneita, ei ole riittävästi keskusteltu tai pohdittu.
Lisäykset ja uudistukset vaativat rahaa
Pelkästään ikääntyvien pelastajien korvaamiseen tarvitaan lisää koulutuspaikkoja eli rahaa. Myös koulutuksen pidentämiseen tarvitaan uusia tiloja, uusia opettajia ja uutta rahaa.
Nykyinen pelastajatutkinto on tulevaisuuden tarpeita (emme nyt tiedä mitä) ja mahdollisesti laajenevaa työnkuvaa ajatellen (itse en sitä laajentaisi 2 200 euron liksalla) liian suppea. Silti ammattitasoisella tutkinnolla pärjätään hyvin.
Mielestäni pelastajien koulutuksen suunnittelussa voitaisiin lähteä liikkeelle nykytilanteen analysoinnista ja puutteiden kartoittamisesta, jottei korjattaisi sellaista mikä on jo kunnossa.
Pelastajatutkintoon sisältyvä ensihoito-opetus supistettaisiin ensivastetasolle. Hyvinvointialueet palkkaisivat jatkossa ensihoitajiksi sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa ensihoitajan tutkinnon suorittaneita.
Nykyinen pelastusalan ammattikorkeakoulututkinto palvelee mielestäni varsin hyvin johto- ja asiantuntijatason työelämän tarpeita. Jatkossa voisi harkita ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kehittämistä. Alipäällystön vuoden kestävä koulutus, joka pohjautuu pelastajatutkintoon ja työkokemukseen, antaa hyvän perustan yksikönjohtajan tehtäviin.
Valtion talouden tasapainottaminen vaatii järkeviä ratkaisuja. Mielestäni tarvittava pelastustoimen koulutusuudistus voitaisiin toteuttaa osittaisena uudistuksena ja keskittyä olennaiseen: miten turvataan riittävä pelastajien määrä pelastustoimen lakisääteisiin tehtäviin nyt ja huomenna.
Paljonko pelastajia pitäisi sitten kouluttaa, että meitä olisi riittävästi tänä kesänä, vuonna 2025 ja vuonna 2030? Kun määrät on laskettu, niin sitten rahat valtiolta sisäministeriön kautta Pelastusopistolle ja Helsingin pelastuslaitokselle.
Blogin kirjoittaja on pelastaja, kansanedustajaehdokas (Liike Nyt) Kenneth Morelius Länsi-Uudeltamaalta.
SPAL kannustaa äänestämään turvallisuuden tekijöitä ja kansanedustajaehdokkaina olevia SPALin jäseniä eduskuntavaaleissa. Tutustu SPALin eduskuntavaalitavoitteisiin ja muihin SPALin jäseniin, jotka ovat kansanedustajaehdokkaina.
Ennakkoäänestyspäivät ovat 22. – 28.3. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 2.4.
