Hyvinvointialuevalmistelut nytkähtivät eteenpäin, kun eduskunta vahvisti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistamiseen liittyvät lait. Lait tulevat voimaan porrastetusti, osa heinäkuussa 2021 ja viimeiset vuoden 2023 alusta.
Väliaikaiset toimielimet johtavat valmistelua ja käyttävät päätösvaltaa, kunnes aluevaltuustot aloittavat toimintansa. Lisäksi alueilla on perustettu työryhmiä, jotka valmistelevat palveluiden siirtoa kunnilta ja maakunnilta hyvinvointialueille.
Hyvinvointialueille siirtyy noin 172 900 työntekijää vuonna 2023. Henkilöstö siirtyy uusien työnantajien palvelukseen liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti siirtymähetkellä voimassa olevat työ- ja virkasuhteen edut ja velvollisuudet säilyttäen.
Sote- ja pelastustoimen uudistus on lähihistorian suurin organisaatiouudistus. Onnistunut lopputulos edellyttää ammattitaitoista johtamista, toteuttamiskelpoista strategiaa ja tiivistä vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen välillä.
Muistan erään julkisen sektorin organisaatiouudistuksen, joka ei koskaan saavuttanut päämääräänsä. Keskustelin hankkeen muutosjohtajan kanssa muutama vuosi projektin jälkeen ja tiedustelin, miksi hankkeessa kävi näin? Hän kertoi saaneensa kriittistä palautetta, että henkilöstöä kyllä kuultiin muutosprosessin aikana, mutta heitä ei kuunneltu.
Kentältä kantautuu viestiä, että joillakin alueilla henkilöstön edustajilla on haasteita päästä valmistelutyöryhmiin. Osittain tämä perustuu KT kuntatyönantajien ja pääsopijajärjestöjen historialliseen jäänteeseen eli niin sanottuun 2+2+2-malliin, jossa pääsopijajärjestöt voivat nimetä kaksi edustajaa esimerkiksi kunta-alan pääneuvotteluryhmään.
KT muutti nimensä KT kunta- ja hyvinvointialuetyönantajaksi ja uudisti johtamisjärjestelmäänsä, jotta toiminta vastaa paremmin toimintaympäristön vaatimuksia. Jatkossa KT:llä on kolme jaostoa: kuntajaosto, hyvinvointialuejaosto ja yritysjaosto.
Seuraavaksi pitäisi uudistaa kunta-alan pääsopimus ja neuvottelujärjestelmä. Toimiva ja luonnollinen vaihtoehto olisi KT:n toimialajako eli 3+3+3-malli.
Alueuudistuksella on kaikki avaimet onnistua, jos hyvinvointialueille siirtyvä henkilöstö otetaan valmisteluun mukaan, ja heitä kuunnellaan. Uudistusta ei pidä vaarantaa historiallisten jäänteiden tai muotoseikkojen vuoksi. Onneksi fiksut työnantajan edustajat asian ymmärtävät — kuullaan ja kuunnellaan!
Blogin kirjoittaja Kim Nikula työskentelee Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALissa järjestön johtajana.
