Kesälomakausi merkitsee sijaisten ilmaantumista pelastuslaitoksiin. Sijaisina työskentelee sekä pelastuslain mukaisen kelpoisuuden hankkineita palomiehiä, sopimuspalokuntalaisia että pelastusalan opiskelijoita.
Yhä pahenevan palomiespulan vuoksi päteviä sijaisia ei kesäksi juuri ole saatavilla. Moni pelastuslaitos on päätynyt palkkaamaan enemmän ensihoitajia ja siirtämään palomiehet pois ambulansseista. Osa palomiehistä pitää menettelyä tervetulleena, mutta toiset kokevat tämän heikentävän ensihoidon osaamista.
Pelastajan koulutuksen pituus on kolme lukukautta eli puolitoista vuotta. Ensimmäisen lukukauden opiskelijasta puhutaan yhden viivan opiskelijana, toisen lukukauden opiskelijaa kutsutaan kahden viivan ja kolmannen lukukauden opiskelijaa kolmen viivan opiskelijaksi.
Työnantajalla on huolehtimisvelvoite
Perinteisesti vain kahden ja kolmen viivan opiskelijoita on valittu kesäsijaisiksi pelastuslaitoksiin. Tämä on ymmärrettävää, sillä Pelastusopiston ensimmäisen lukukauden opinnot koostuvat pitkälti teoreettisista opinnoista ja opiskelijalta puuttuu muun muassa savusukelluskelpoisuus, ellei kelpoisuutta ole hankkinut aiemmin esimerkiksi sopimuspalokuntatoiminnassa.
Pelastuslaitoksella voi olla merkittäväkin intressi palkata kesätöihin myös yhden viivan opiskelijoita, vaikka heidän käytettävyytensä operatiivisissa tehtävissä on varsin vähäinen. Kesätyön kautta opiskelija saa arvokasta kokemusta tulevasta ammatistaan ja saattaa valmistuttuaan tavoitella laitokselta työpaikkaa.
Yhden viivan opiskelijoiden käyttö operatiivisissa tehtävissä sisältää aina riskejä.
Työturvallisuuslaki asettaa työnantajalle yleisen huolehtimisvelvoitteen: työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä sekä selvittämään työntekijän ammattitaidon. Jos ammattitaito ei ole riittävä, työnantajan on täydennettävä sitä koulutuksella tai opetuksella. Jos työstä saattaa aiheutua erityistä tapaturman tai sairastumisen vaaraa, työtä saa tehdä vain siihen pätevä ja henkilökohtaisten edellytystensä puolesta työhön soveltuva työntekijä.
Työntekijälläkin on työturvallisuuslaissa säädettyjä velvollisuuksia. Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Lisäksi työntekijän on myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työntekijällä on siis lain mukainen velvollisuus ilmoittaa työnantajalle mahdollisesta puutteellisesta osaamisestaan. Tämä velvollisuus on keskeinen erityisesti pelastustehtävissä.
Työntekijällä on lain mukainen oikeus pidättäytyä työn tekemisestä, jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle.
Työstä pidättäytymisestä on heti ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle. Jos pidättäytymisen syy on pätevä, kuten puutteellinen savusukelluskelpoisuus, pidättäytymisestä ei saa koitua seurauksia työntekijälle.
Työnantajan käsite on yleisesti varsin epämääräinen mutta myös joustava. Pelastustoimessa työnantajaksi tai työnantajan edustajaksi katsotaan jokainen, jolla on oikeus antaa työnjohdollisia määräyksiä työntekijöille. Tästä seuraa, että myös paloesimies katsotaan ainakin pelastusyksikköä johtaessaan työnantajan edustajaksi.
Jos esimiehellä ei ole tietoa kesätyöntekijän osaamisesta, hänen tulee selvittää se. Jos pätevyydestä ei ole varmuutta, kesätyöntekijää ei tule käyttää erityistä osaamista edellyttävissä tehtävissä missään tilanteessa. Ryhmänjohtajalla tulisi olla tieto pätevyydestä jo ennakolta. Tilannepaikalla annettu suullinen ilmoitus ei välttämättä ole totuudenmukainen. Vastuu seuraamuksista on tällöin myös työnantajan edustajalla. Pelastuslaitoksen johdon tulisikin antaa selkeät ohjeet yhden viivan opiskelijoiden työskentelystä.
Edellisessä on keskitytty lähinnä yhden viivan opiskelijoihin. Kesäsijaisten osalta samat työturvallisuusmääräykset koskevat tietysti kaikkia työntekijöitä, olivatpa he kahden tai kolmen viivan opiskelijoita tai sopimuspalokuntalaisia.
Blogin kirjoittaja Pasi Jaakkola on Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALin edunvalvontajohtaja.
