Uusi laki syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä eli niin sanottu ASA-laki tuli voimaan vuonna 2020. Haasteena on altistumisen arviointi, koska työn luonteen vuoksi altistumista palo- ja pelastustoimessa ei voi selvittää työn aikana.
ASA-lainsäädännön tavoite on ensisijaisesti estää altistumista syöpävaarallisille aineille ja työmenetelmille. Siksi onkin oleellista, että työpaikalla selvitetään aina mahdollisuudet altistumisen vähentämiseen samalla kun huolehditaan ASA-lain muista velvoitteista.
Lain muutoksen myötä ASA-rekisteriin ilmoitettavien aineiden määrittely muuttui ja ilmoitettaviin työmenetelmiin tuli mukaan työ, johon liittyy altistuminen palamisprosesseissa syntyville tai syntyneille syöpävaarallisille aineille.
Lakiin lisättiin työmenetelmä, jotta sammutustehtävissä toimivien palomiesten ilmoittaminen saataisiin kattavammaksi. Menetelmälisäyksen vuoksi nykyään ei tarvitse tehdä ilmoitusta yksittäisistä aineista. Sama työmenetelmä koskee myös nuohoojia, tulipalojen jälkivahinkojen saneeraajia, palotutkijoita ja palokouluttajia sekä kontaminoituneiden varusteiden huoltajia. Myös maastopalossa altistuminen sisältyy tähän työmenetelmään.
Altistumisilmoitusten määrä kaksinkertaistui
Vuonna 2020 Operatiivisesta palo- ja pelastustoiminnasta tuli ASA-rekisteriin ilmoituksia noin 2 500 altistuneesta. Ilmoitukset oli tehty työmenetelmälle, johon liittyy altistuminen palamisprosesseissa syntyville tai syntyneille syöpävaarallisille aineille.
Vuonna 2021 altistumisilmoitusten määrä oli noussut noin 3 000:lla. Ilmoitusmäärä kattoi 57 prosenttia operatiivisten palo- ja pelastustoiminnan työosastojen kaikista työntekijöistä. Vapaapalokuntien työntekijöistä oli ilmoitettu altistuneiksi noin 95 prosenttia.
Todennäköisesti työnantajilla on haasteena altistumisen arviointi. Koska altistumista palo- ja pelastustoimessa ei voi selvittää työn aikana, altistuminen arvioidaan yleensä altistavan työajan perusteella (40 tuntia vuodessa) tai ilmoitukset voivat perustua poikkeuksellisen suureen lyhytaikaiseen altistumiseen.
Yhtenäiset käytännöt helpottaisivat raportointia
Suosittelen pelastuslaitoksille yhtenäistä käytäntöä vuosittaisen altistumisen seuraamiseen ja altistumisajan laskemiseen. ASA-ilmoitukset tehdään vuosittain takautuvasti ja vuoden lopussa on helppoa poimia ilmoitettaviksi ne henkilöt, joiden altistuminen ylittää ilmoittamiskynnyksen. Ilmoitukset tulisi tehdä vain niistä henkilöistä, joiden altistumisen perusteet täyttyvät.
Lasse Peltolan opinnäytetyössä Pelastustoimen haasteet ASA-rekisteröinnissä on kattavasti koottu useita altistumiseen liittyviä huomioitavia seikkoja sekä vähentämiskeinoja esimerkiksi puhdaspaloasemamallin soveltamisesta.
ASA-rekisteri-ilmoittaminen on käsillä pelastuslaitoksilla piakkoin. Ilmoitus edellisen vuoden altistumisista tehdään takautuvasti seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä.
Turvallisuuden tekijät -blogin kirjoitti työturvallisuuden vanhempi asiantuntija Sanni Uuksulainen Työterveyslaitokselta.
ASA-rekisteri on syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri. Rekisteri perustuu lakiin (452/2020). Työterveyslaitos on ylläpitänyt rekisteriä vuodesta 1979.
Työnantajan velvollisuudet:
- pidettävä omaa luetteloa työpaikalla käytettävistä ja esiintyvistä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja perimää vaurioittavista aineista
- pidettävä luetteloa altistuvista työntekijöistä
- ilmoitettava altistuneet ASA-rekisteriin takautuvasti kalenterivuosittain.
- ASA-ilmoitukset tehdään sähköisesti verkossa TTL:n sivuilla. Järjestelmästä saa esitäytetyn ilmoituslomakkeen, mikäli ilmoitus on tehty edellisenä vuonna.
Lisätietoja ja ohjeita ASA-ilmoittamiseen Työterveyslaitoksen verkkosivuilta
Lähde TTL
