Touko-kesäkuussa toteutettu Liikenneturvan tutkimus osoittaa, että kolme neljästä suomalaisesta pitää paheksuttavana onnettomuuspaikkakuvien jakamista sosiaalisessa mediassa. Yli puolet myös kannattaa ajatusta, että onnettomuuspaikkojen kuvaaminen kiellettäisiin lailla.
Valtaosa suomalaisista pitää onnettomuuspaikasta otettujen kuvien jakamista sosiaalisessa mediassa paheksuttavana. Erittäin paheksuttavana kyseistä toimintaa pitää lähes puolet Liikenneturvan kyselyyn vastanneista. On selvää, etteivät onnettomuuspaikoilla työskentelevät pelastusalan ammattilaiset ole ainoita ilmiöstä huolestuneita.
Itse kuvaamisen kieltämistä lailla kannattaa yli puolet suomalaisista. Pelastusalan ammattilaisista kuvaamista olisi valmiita rajoittamaan yli 90 prosenttia.
– Kuvaaminen ei kuulu onnettomuuspaikalle. Valtaosa kokee, että kuvaaminen ja kuvien jakaminen ei ole hyväksyttävää, tutkimuksen tulokset antavat aihetta ajatteluun. Jokainen voi miettiä asiaa omalta kohdaltaan. Haluaisinko tulla kuvatuksi onnettomuuden uhrina? Vastaus on varmasti en, pohtii Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tomi Rossi.
Esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa onnettomuuspaikan kuvaamisesta on ollut mahdollista saada rangaistus vuodesta 2018 saakka. Saksassa onnettomuuspaikan kuvaaminen on puolestaan ollut rangaistavaa jo vuodesta 2016 lähtien.
Parhaillaan käynnissä oleva pelastusalan toimijoiden yhteinen Kuvaa elämää – älä onnettomuuspaikkaa -kampanja pyrkiikin lisäämään tietoa onnettomuuspaikkojen kuvaamisen ongelmallisuudesta, jotta yhä useampi onnettomuuspaikkakuva jäisi myös Suomen teillä ottamatta.
– Onnettomuuspaikan kuvaaminen on paitsi epäkunnioittavaa onnettomuuden uhreja kohtaan, myös hengenvaarallista sekä kuvaajalle itselleen että muille tielläliikkujille. Lisäksi kuvaaminen vaikeuttaa pelastustyöntekijöiden elintärkeää työtä. Onnettomuustilanteissa puhelinta tulisi käyttää ainoastaan avun hälyttämiseen paikalle, projektipäällikkö Niki Räsänen Suomen Palopäällystöliitosta muistuttaa.
Onnettomuuspaikalla toimiminen hallussa suurimmalla osalla suomalaisista
Suurin osa suomalaisista kokee osaavansa toimia onnettomuuspaikalla: kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta on samaa mieltä väittämästä ”Tiedän, miten toimia liikenneonnettomuuspaikalla”, ja vain joka kymmenes kokee, ettei onnettomuuspaikalla toimiminen ole hallussa.
Tieliikennelain mukaan jokaisella on velvollisuus auttaa onnettomuustilanteessa kykyjensä mukaan.
– Meistä jokaisen on tärkeää muistaa, että onnettomuustilanteessa auttaakseen ei tarvitse olla ammattilainen, vaan auttaa voi omien taitojensa ja toimintakykynsä puitteissa, Räsänen sanoo.
Miten sitten toimia onnettomuuspaikalla oikein? Jos satut onnettomuuspaikalle ensimmäisenä, pysähdy turvalliseen paikkaan, auta ja soita 112. Jos taas apu on jo paikalla, keskity onnettomuuspaikan turvalliseen ohittamiseen ja paikalla olevan viranomaisen ohjeiden noudattamiseen.
Ja muista: jos et tiedä miten toimia, saat ohjeita soittamalla hätänumeroon 112.
Liikenneturva selvitti suomalaisten suhtautumista liikenteen eri ilmiöihin touko-kesäkuun vaihteessa 2022. Kantar TNS Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1005 henkilöä, joista autoilevia oli 81 prosenttia.
- Kuvaa elämää – älä onnettomuuspaikkaa -kampanja on osa samannimistä Suomen Palopäällystöliiton hanketta. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL sekä Suomen Ensihoitoalan Liitto. Lisäksi kampanja näkyy esimerkiksi Tehyn, Journalistiliiton ja pelastuslaitosten kanavilla. Hanketta rahoittaa Palosuojelurahasto. Katso kampanjavideo SPALin YouTube kanavalta.
