Turussa 25.11. järjestetty SPALin liittokokous hyväksyi toimintasuunnitelman vuodelle 2022 ja liiton sääntömuutoksen. Pelastustoimen alimitoitettu rahoitus ja henkilöstöpula vaativat välittömiä toimia, huomatti liittokokous julkilausumassaan.
Pelastusalueilla kärsitään paikoin palomiespulasta, sillä virkoihin ja sijaisuuksiin ei ole riittävästi hakijoita. Pelastustoimessa tehtyjen arvioiden mukaan vuoteen 2030 mennessä tarvitaan noin 2500 uutta pelastajaa. Hätäkeskuksien toimintavarmuutta nakertaa krooninen, noin 40 hätäkeskuspäivystäjän vaje.
SPAL vaatii, että pelastajakoulutuksen aloituspaikat on kaksinkertaistettava. Pelastusopiston ja Helsingin pelastuskoulun nykyinen koulutustahti ei riitä kattamaan vajetta. Koulutukseen on myönnettävä tarvittava rahoitus jo kuluvalla budjettikaudella.
SPAL edellyttää, että toimialaa on kehitettävä pelastustoimimyönteisillä rahoituspäätöksillä. Henkilöstöresurssien varmistamiseksi on pidettävä huolta pelastusalan ammattilaisten vetovoimatekijöistä — kilpailukykyisestä palkasta sekä henkilöstön työhyvinvointia ja turvallisuutta edistävistä työolosuhteista.
Toimintasuunnitelmaan puolivälin tarkastelu
Liittokokous vahvisti SPALin toimintasuunnitelman vuodeksi 2022. Se pohjautuu vuosien 2021–2022 toimintasuunnitelmaan, johon on tämän vuoden aikana tehty strategian puolivälitarkastelu.
SPAL on kasvava ja vaikuttava pelastusalan, ensihoidon ja hätäkeskusalan ammattilaisten henkilöstöjärjestö, joka kehittää jäsenhankintaa ja jäsentyytyväisyyttä.
Jäsenten edunvalvonnan keskeisiä tavoitteita ovat:
- Yhteiskunnan turvallisuuden takaamiseksi operatiivisen ammattihenkilöstön määrää ei saa vähentää. Pelastustoiminnan on jatkossakin rakennuttava pelastusalan ammattilaisten välittömän lähtövalmiuden varaan.
- Pelastusalan ammattilaisten palkkausta on kehitettävä työn vaatimusten mukaisesti. Monipuolisen ammattitaidon omaavat, ihmishenkiä ja omaisuutta pelastavat työntekijät ansaitsevat oikeudenmukaisen palkan työstään.
- SPALin tavoitteena on varmistaa jäsenille työaika, jonka jäsenet kokevat parhaaksi työn suorittamisen ja työstä palautumisen kannalta. Käytännössä tämä tarkoittaa vuorokautiseen työaikarytmiin perustuvan työaikamuodon varmistamista myös tulevaisuudessa.
- Ensihoidossa keskeiset tavoitteet liittyvät työturvallisuuden kehittämiseen sekä jäsenten toivomaan työaikaan. Pääsääntöisesti työaikatoive tarkoittaa vuorokautista työaikaa, mutta paikallisesti on varmistettava työsuojelulliset näkökohdat huomioiden myös vuorokausirytmistä poikkeavia työaikamalleja. SPAL tavoitteena on saada rikoslakiin muutos, jossa ensihoitajiin kohdistuvasta väkivallasta rangaistaisiin samalla asteikolla kuin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.
- Hätäkeskuksissa painottuu erityisesti työhyvinvoinnin edistäminen. SPAL tukee jäseniä Hätäkeskuslaitoksen työvuorosuunnitteluprojektin läpiviennissä sekä palkkaus- ja koulutusjärjestelmien kehittämisessä.
- Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen uudistuksessa sekä hyvinvointialueiden valmistelussa SPAL vaikuttaa aktiivisesti pelastustoimen riittävän rahoituksen ja henkilöstöresurssien varmistamisen puolesta. SPALin neuvotteluasema ja luottamusmiesjärjestelmä tulee turvata kaikissa olosuhteissa ja muutostilanteissa.
- Työturvallisuus ja työhyvinvointi tulee olla aidosti osa pelastusalojen strategiaa ja johtamiskokonaisuutta. Organisaation toimintaedellytykset turvataan riittävillä henkilöstöresursseilla. Henkilöstön tulee päästä vaikuttamaan työpaikalla käytössä oleviin työaikajärjestelmiin.
- Pelastus- ja hätäkeskusalojen koulutusuudistuksen tulee mahdollistaa pelastusalan työntekijöille nykyistä monipuolisemmat työurat.
SPAL on toiminut aktiivisesti työaikalain muutoksen puolesta. Tavoitteena oli korjata työaikalakia niin, että valtakunnallisella työ- ja virkaehtosopimuksella voidaan sopia työaikalaista poikkeavasti sekä vuorokautisesta että viikoittaisesta säännöllisestä työajasta. Eduskunta hyväksyi lakimuutoksen marraskuussa.
Viime vuodet ovat olleet SPALille vahvan kasvun vuosia sekä jäsenmäärässä että taloudessa. Jäsenmäärä on kasvanut vuosittain 100–200 jäsenellä. SPALin tilikausien tulokset ovat olleet ylijäämäisiä.
Sopimusneuvottelut edessä keväällä
SPALin edunvalvonnan ensi vuoden toiminnassa painottuvat erityisesti virka- ja työehtosopimusneuvottelut eli niin sanottu liittokierros keväällä. SPALin jäseniä koskevat Teknisten sopimus, sote-sopimus ja valtion virka- ja työehtosopimus päättyvät helmikuun lopussa.
Pelastustoimen ja sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa tuo muutoksia virka- ja työehtosopimusjärjestelmään. Pääsopijajärjestöt ja KT kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat ovat sopineet, että hyvinvointialueille tehdään sote-sopimus, lääkärisopimus ja maakunnan yleinen sopimus.
Ensimmäisissä aluevaaleissa tammikuussa valitaan päättäjät hyvinvointialueiden valtuustoihin. Aluevaltuustojen tärkein tehtävä on vastata pelastustoimen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä Suomessa. SPAL toteuttaa Turvaa alueesi -vaalikampanjan, joka aktivoi jäseniä asettumaan ehdolle sekä äänestämään pelastustoimimyönteisiä ehdokkaita.
Sääntömuutosesitys hyväksyttiin
Liittokokous hyväksyi SPALin tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen vuodelta 2020. Liiton talous on edelleen vahva, mikä mahdollistaa jäsenpalveluiden kehittämisen.
Edellisen liittokokouksen lisävalmisteluun lähettämä SPALin sääntömuutosesitys tuli päätettäväksi uudistettuna, ja liittohallituksen esitys hyväksyttiin. Uusien sääntöjen mukaan liittokokous järjestetään jatkossa huhti–toukokuussa. Jäsenyhdistys tai sen hallitus ei voi myöntää vapaajäsenyyttä eli jäsenen vapautusta SPALin jäsenmaksusta enää vuoden 2022 jälkeen.
Liittokokouksen päätöksellä SPAL liittyy Euroopan julkisten alojen ammattiliittojen kattojärjestö EPSUn ja julkisalojen maailmanliiton PSIin jäseneksi.
Kolme yhdistystä palkittiin jäsenhankinnasta
Vuosi 2021 on ollut SPALissa jäsenhankinnan teemavuosi. Liitto toteutti kampanjan, jossa jäsenyhdistyksille tuotettiin jäsenhankintaan liittyvää materiaalia ja koulutettiin aktiiviseen uusien jäsenten hankkimiseen.
Jäsenyhdistyksille suunnattu jäsenhankintakilpailu oli käynnissä lokakuun loppuun asti. Tulokset julkistettiin liittokokouksessa. Omissa sarjoissaan parhaiten menestyivät Lapin Ensihoitajat, Keski-Uudenmaan palomiesyhdistys ja Kainuun palomiehet.
SPALin jäsenkehitys on ollut positiivinen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Jäsenmäärä on kasvanut vuodesta 2011 vuoteen 2021 yli 1500 jäsenellä. Liittokokouksen aikaan marraskuussa SPALissa oli 5078 jäsentä.
SPALin ansiomerkin saajat
Liittokokouksessa luovutettiin liittohallituksen myöntämät SPALin ansiomerkit yhteensä 31 henkilölle.
Kultaisen ansiomerkin saivat Jaakko Alasaukko-oja ja Jarkko Lahtinen.
Hopeisen ansiomerkin saivat Petri Enqvist, Teemu Göös, Leevi Holopainen, Aki Hormalainen, Matti Isotalo, Sanna Jääskeläinen, Harri Kailajärvi, Pasi Kallio, Juha Keränen, Harri Kingelin, Jukka-Pekka Lintunen, Ari Lukkari, Panu Mustajärvi, Esa Nieminen, Marko Pieniaho, Jarkko Pietiläinen, Juha Rantamartti, Hans Reinhardt, Kimmo Salomaa, Tommi Sarvikivi, Pekka Siren, Tapio Sirén, Jari Suokonautio, Heikki Tamminen, Harri Tanhuanpää, Aila Tiihonen, Tuula Toivanen, Risto Tsharkov, Topi Varho.
