Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry – säännöt
1) NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE
Yhdistyksen nimi on Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry. Näissä säännöissä myöhemmin tarkoitettaessa Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL:a käytetään nimitystä SPAL. Edelleen näissä säännöissä tarkoitettaessa jäsenyhdistyksiä tai luonnollisia henkilöitä, jotka ovat jäseniä, käytetään nimitystä jäsen.
SPAL:n kotipaikka on Vantaan kaupunki.
SPAL:ssa on käytettynä kielenä sekä suomen että ruotsin kieli. Virallinen kieli on kuitenkin suomi, joka on pöytäkirjoissa ja vastaavissa yksinomainen kieli.
SPAL:n toiminta-alue on koko Suomi.
2) TARKOITUS
SPAL:n tarkoituksena on toimia valtion, kuntien ja kuntainliittojen, hyvinvointialueiden sekä yksityissektorin työ- ja virkaehtosopimuksia soveltavien työnantajien sekä näiden omistamien yritysten ja laitosten palveluksessa olevan pelastus-, ensihoito- ja hätäkeskushenkilöstön ammattiliittona. SPAL:n tarkoituksena on
1) valvoa jäsenten ammatillisia ja taloudellisia etuja
2) vaikuttaa jäsenten yhteiskunnallisen aseman ja oikeuksien kehitykseen sekä
3) edistää heidän yhteenkuuluvuuttaan, yhteistoimintaa ja keskinäistä vastuuntuntoa.
3) TOIMINTA
Tarkoituksensa toteuttamiseksi SPAL
1) käy neuvotteluja ja tekee sopimuksia jäseniä koskevien palvelussuhteen ehtojen, työympäristön ja työolosuhteiden parantamiseksi, tekee näitä koskevia tutkimuksia ja esityksiä, antaa lausuntoja ja ryhtyy muihin vastaaviin toimenpiteisiin jäsenten asemaa, oikeuksia, velvollisuuksia ja tehtäviä koskevissa tai muissa jäsenille tärkeissä yhteisissä asioissa
2) edistää pelastus-, ensihoito- ja hätäkeskushenkilöstön järjestäytymistä SPAL:n jäsenyhdistyksiin ja SPAL:iin
3) ohjaa, tukee ja valvoo jäsentensä toimintaa sekä edistää heidän keskinäistä yhteistoimintaansa
4) järjestää kokouksia, koulutus-, neuvottelu- ja esitelmätilaisuuksia, harjoittaa tiedotus-, julkaisu- ja neuvontatoimintaa sekä järjestää jäsenille vapaa-ajan urheilu- ja virkistystoimintaa
5) osallistuu jäseniä koskevan ammatillisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen suunnitteluun ja kehittämiseen neuvottelemalla, antamalla lausuntoja ja tekemällä aloitteita
6) antaa jäsenille oikeusapua jäljempänä 22) kohdassa säädetyllä tavalla
7) voi avustaa jäseniä taloudellisesti liittokokouksen erikseen säätämällä tavalla
8) ylläpitää yhteyksiä koti- ja ulkomaisiin järjestöihin, edustaa jäseniä kotimaassa ja ulkomailla sekä
9) edistää hyviä neuvottelusuhteita kunnallisiin, hyvinvointialueiden ja muihin jäsenten työnantajiin sekä näiden muodostamiin järjestöihin
10) toimintansa tukemiseksi SPAL voi järjestää arpajaisia, rahankeräyksiä ja juhlatilaisuuksia, vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja, omistaa, hallita, hankkia ja myydä kiinteää ja irtainta omaisuutta, harjoittaa kustannustoimintaa, kioskikauppaa sekä ylläpitää majoitus- ja ravitsemusliikkeitä.
4) SITOUTUMATTOMUUS
SPAL on puoluepoliittisesti sitoutumaton.
SPAL voi olla jäsenenä tai osakkaana sen tarkoitusta edistävissä koti- tai ulkomaisissa yhteisöissä. SPAL:n jäsenyydestä ammatillisissa keskusjärjestöissä päättää liittokokous.
5) RAHASTOT
SPAL:lla voi olla palkkausta ja muita palvelussuhdetta koskevien asioiden ajamista varten tukirahasto sekä muita rahastoja, joiden perustamisesta ja kartuttamisesta päättää liittokokous.
Rahastojen käytöstä ja hoidosta päättää liittohallitus niissä puitteissa, jotka liittokokous on sille asettanut rahastoja perustaessaan tai kartuttaessaan.
6) SPAL:IIN LIITTYMINEN
SPAL:iin voivat liittyä rekisteröidyt yhdistykset, joita kutsutaan jäsenyhdistyksiksi ja luonnolliset henkilöt sekä pelastusalalle, ensihoitoon tai hätäkeskuksiin valmistuvat opiskelijat. Liittyvän jäsenyhdistyksen jäsenten ja suoraan liittyvien luonnollisten henkilöiden tulee olla pelastus-, ensihoito- tai hätäkeskushenkilöstöä. Liittyvän jäsenyhdistyksen osalta on kuitenkin riittävää, jos yhdistyksen jäsenistä yli puolet on pelastus-, ensihoito- tai hätäkeskushenkilöstöä.
Päätöksen liittymisen hyväksymisestä tekee liittohallitus. Liittymishakemuksen on oltava kirjallinen, jossa tulee olla liitteenä jäsenyhdistyksen säännöt. Jos liittohallitus ei hyväksy hakemusta liittoon liittymisestä, voi hakija pyytää siirtämään hakemuksen liittokokouksen ratkaistavaksi. Jäseniä hyväksyttäessä on erityisesti otettava huomioon neuvottelusuhteiden tarkoituksenmukainen järjestäminen työnantajaan. Henkilöjäsenten osalta menetellään liittymisasiassa soveltuvin osin siten kuin yhdistysjäsenten osalta.
7) YHTEISTYÖJÄSENET
Yhteistyöjäseneksi liittohallitus voi hyväksyä rekisteröidyn yhdistyksen tai muun oikeuskelpoisen yhteisön, jonka tarkoitus ja toiminta eivät ole ristiriidassa SPAL:n tarkoituksen ja toiminnan kanssa. Yhteistyöjäseniksi voidaan hyväksyä myös opiskelijoiden muodostamia rekisteröityjä yhdistyksiä. Liittohallitus päättää yhteistyöjäsenyyden ehdoista ja mahdollisesta yhteistyöjäsenmaksusta.
Yhteistyöjäsenen edustajalla on liittokokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhteistyöjäsenellä on liittokokoukselle aloiteoikeus.
8) KUNNIAJÄSENYYS JA ANSIOMERKIT
Liittokokous voi liittohallituksen esityksestä kutsua SPAL:n kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi henkilön, joka on edistänyt huomattavassa määrin SPAL:n toimintaa. Kunniapuheenjohtajana voi olla vain yksi henkilö kerrallaan.
Ansiokkaasta toiminnasta SPAL:n hyväksi voi liittohallitus myöntää ansiomerkkejä. Ansiomerkkien säännöt vahvistaa liittohallitus.
9) KANNATUSJÄSENET
Jäsen, joka on jäänyt eläkkeelle 2) kohdassa tarkoitetun työnantajan palveluksesta, voi jäsenyhdistyksensä sääntöjen mukaan säilyttää jäsenyytensä jäsenyhdistyksessä kannatusjäsenenä. Kannatusjäseniksi voidaan ottaa myös yhteisöjä ja yksittäisiä henkilöitä, jotka asennoituvat myönteisesti liiton toimintaan. Kannatusjäsenellä ei ole liittojäsenmaksuvelvollisuutta eikä vaalikelpoisuutta SPAL:n toimielimiin, eikä häntä oteta huomioon jäsenyhdistyksen edustusta SPAL:n toimielimiin määriteltäessä. Muulle kuin eläkkeelle jääneelle kannatusjäsenelle voi liittokokous kuitenkin määrätä vuotuisen kannatusjäsenmaksun.
10) JÄSENMAKSU
Sääntömääräinen liittokokous päättää jäsenmaksun suuruudesta, joka jäsenyhdistyksen on suoritettava SPAL:lle tai henkilöjäsenen ollessa kyseessä henkilön itse on suoritettava SPAL:lle.
Jäsen, joka on jäänyt vaille varsinaista palkkaa irtisanomisen, lomautuksen, palkattoman virkavapauden, työloman, opiskelun, asevelvollisuuden, sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi tai on äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla, joutuu suorittamaan jäsenmaksuna liitolle liittokokouksen määrittelemän kiinteän euromääräisen jäsenmaksun.
Vuoden aikana liittyneistä tai eronneista jäsenistään jäsenyhdistys tai jäsen kuitenkin suorittaa SPAL:n jäsenmaksun vain jokaista sellaista kuukautta kohti kun hän on ollut SPAL:n jäsen.
11) VAPAAJÄSENET
Liittohallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti jäsenyhdistyksen hallitus voi kirjallisesta anomuksesta vapauttaa jäsenen kokonaan tai osittain SPAL:n jäsenmaksusta, mikäli hän osoittaa, että on vähintään kolmekymmentäviisi (35) vuotta maksanut ammattijärjestölle jäsenmaksunsa.
Jäsenyhdistys tai sen hallitus ei voi myöntää vapaajäsenyyttä eli jäsenen vapautusta kokonaan tai osittain SPAL:n jäsenmaksusta enää vuoden 2022 jälkeen.
SPAL:n kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta.
12) JÄSENYHDISTYKSEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN
Jäsenyhdistys, joka haluaa erota SPAL:sta, menetelköön yhdistyslain mukaan. Eroamispäätös voidaan tehdä vain, jos vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) jäsenyhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä sitä kannattaa. Eroavan jäsenyhdistyksen jäsenyys ja jäsenmaksuvelvollisuus sekä muut velvollisuudet SPAL:a kohtaan jatkuvat saman vuoden loppuun, minkä ajan kuluessa jäsenyhdistys voi vielä peruuttaa eronpyyntönsä tai jäsen liittyä toiseen jäsenyhdistykseen menettämättä jäsenetujaan.
Liittohallitus voi erottaa jäsenyhdistyksen, joka ei noudata SPAL:n toimielinten päätöksiä, laiminlyö jäsenmaksuvelvollisuutensa tai muutoin menettelyllään SPAL:ssa tai sen ulkopuolella on huomattavasti vahingoittanut SPAL:a.
Erotettu jäsenyhdistys voi valittaa kirjallisesti päätöksestä liittokokoukselle antamalla liittohallitukselle kirjallisen valituksen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä, kun erottamispäätös on tullut erotetun tietoon. Asia käsitellään seuraavassa liittokokouksessa, kuitenkin viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa siitä, kun erottamisesta annettu kirjallinen valitus on saapunut liittohallitukselle.
Eronnut tai erotettu jäsenyhdistys mukaan lukien jäsenyhdistyksen jäsenet sekä henkilöjäsenet menettävät kaikki oikeutensa SPAL:n omaisuuteen eroamisilmoituksesta lukien.
Erottamispäätös astuu voimaan heti, kun lopullinen päätös asiasta on tehty tai siinä tapauksessa, että valituksella ei muutosta haeta, määräajan umpeen kuluttua.
13) HENKILÖJÄSENEN EROTTAMINEN
Henkilöjäsenen erottamisen tai eroamisen osalta menetellään soveltuvin osin siten kuin 12) kohdassa on sanottu.
Jos henkilöjäsen liittyy jäsenyhdistykseen, joka on SPAL:n jäsen jäsenyhdistyksenä, lakkaa henkilöjäsenen jäsenyys erottamisen kautta SPAL:ssa sinä hetkenä, kun hänet on hyväksytty jäsenyhdistyksen jäseneksi. Mikäli SPAL:n henkilöjäsenet perustavat jäsenyhdistyksen, joka jäsenyhdistyksenä liittyy SPAL:iin, lakkaa henkilöjäsenten jäsenyys erottamisen kautta SPAL:ssa silloin, kun SPAL hyväksyy edellä mainitun yhdistyksen jäsenyhdistyksekseen. Mikäli henkilöjäsenen työpaikkaan perustetaan jäsenyhdistys, on henkilöjäsen velvollinen eroamaan SPAL:stä, siitä huolimatta liittyykö henkilöjäsen mainittuun jäsenyhdistykseen, silloin kun yhdistys hyväksytään SPAL:n jäsenyhdistykseksi. Liittohallitus tarvittaessa ratkaisee sen seikan, onko henkilöjäsenen työpaikkaa pidettävä alueellisesti samana kuin jäsenyhdistyksen sijaintia.
14) JÄSENYHDISTYKSEN VELVOLLISUUDET
Jäsenyhdistyksen on näiden sääntöjen lisäksi
1) huolehdittava siitä, että jäseneksi liittyvä henkilö asianmukaisesti täyttää liittohallituksen vahvistaman luottamuksellisen jäsenrekisteri-ilmoituksen sekä lähetettävä mainittu ilmoitus ja muut jäsenyhdistykselle toimitetut jäsenrekisteritietojen muutosilmoitukset kuukausittain SPAL:lle
2) suoritettava liittojäsenmaksut SPAL:lle liittohallituksen päättämällä tavalla.
3) lähetettävä SPAL:lle toiminta- ja tilikertomuksensa edelliseltä vuodelta vain liittohallituksen sitä erikseen pyytäessä, liittohallituksen päättämällä tavalla
4) avustettava SPAL:ia tietojen ja tilastojen keräämisessä sekä tiedotettava SPAL:lle neuvottelutapauksista edunvalvonta-asioissa tai tekemistään sopimuksista
5) pidättäydyttävä sellaisen sopimuksen tekemisestä, joka saattaa vahingoittaa SPAL:ia, toista jäsenyhdistystä tai sen jäseniä
6) varattava SPAL:n edustajille puhe- ja läsnäolo-oikeus kokouksissaan sekä
7) mahdollisuuksiensa mukaan muutoinkin avustettava SPAL:ia yhteisten asiain hyväksi tehtävässä työssä.
15) JÄSENYHDISTYKSEN OIKEUDET
Jäsenyhdistys on oikeutettu saamaan SPAL:lta kaiken mahdollisen tuen, mitä se nämä säännöt ja SPAL:n tarkoituksen huomioon ottaen katsoo asioittensa menestyksellistä hoitamista varten tarpeelliseksi.
16) TOIMIELIMET JA HENKILÖSTÖ
SPAL:n toimielimiä ovat liittokokous, liittohallitus ja erikseen päätettävät muut toimielimet. Liitolla on järjestön johtaja sekä muu henkilöstö.
17) SPAL:N LIITTOKOKOUS
Joka vuosi järjestetään SPAL:n sääntömääräinen liittokokous, joka pidetään jokaisen vuoden huhti-toukokuussa, liittohallituksen tarkemmin määrittelemänä ajankohtana. Sääntömääräiset liittokokoukset kutsutaan koolle kirjeitse tai sähköisesti esimerkiksi sähköpostitse vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta.
Liittokokoukseen voidaan osallistua liittohallituksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
Mikäli liittohallitus katsoo tietyn asian käsittelyä varten tarpeelliseksi, voi liittohallitus kutsua kokoon ylimääräisen liittokokouksen. Liittohallituksen on kutsuttava ylimääräinen liittokokous koolle, mikäli yksi neljäsosa (1/4) SPAL:n äänioikeutetuista jäsenistä tai jäsenyhdistysten henkilöjäsenistä tätä kirjallisesti pyytää nimeämänsä asian käsittelyä varten. Ylimääräiset liittokokoukset kutsutaan koolle kirjeitse tai sähköisesti esimerkiksi sähköpostitse vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta. Liittokokouksessa jäsenenä olevalla jäsenyhdistyksellä on ääniä yhtä monta, kuin sillä liittokokouspäivänä on jäsenenä luonnollisia henkilöitä.
Yksityisellä henkilöllä on yksi ääni. Yksityinen henkilö voi käyttää äänioikeuttaan asiamiehen välityksellä, jonka tulee olla SPAL:n jäsen.
Yhteistyö- ja kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä ei ole äänioikeutta.
18) LIITTOHALLITUKSEN VAALI JA KOKOONPANO
Liittohallitukseen valitaan puheenjohtaja ja kaksitoista (12) jäsentä, sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet huomioon ottaen kuitenkin sen, mitä jäljempänä tässä kohdassa on sanottu. Liittohallituksen puheenjohtaja ja jäsenet valitaan liittokokouksessa joka kolmas vuosi.
SPALin liittohallituspaikat jakaantuvat pelastustoimialueiden (1.1.2004) mukaisesti vaalialueisiin seuraavan jaon mukaisesti siten, että vaalialueilta valitaan liittohallitukseen jäsen ja varajäsen.
Vaalialueet ovat:
Helsinki
Itä-Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa
Varsinais-Suomi ja Satakunta
Kanta-Häme, Päijät-Häme
Etelä-Savo ja Etelä-Karjala ja Kymenlaakso
Pirkanmaa
Keski-Suomi
Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa
Pohjois-Savo
Pohjois-Karjala
Keski-Pohjanmaa, Jokilaaksot, Kainuu ja Oulu-Koillismaa
Lappi
Hätäkeskukset ja valvomot
Liittohallituksen jäsenten ja varajäsenten valitseminen on rajoitettu siten, että kyseisen liittohallituspaikan vaaliin saavat osallistua vain henkilöt, joiden työpaikka tai jäsenyhdistyksen kotipaikka on kyseisen hallituspaikan vaalialueella. Henkilö, jonka työpaikka tai jäsenyhdistyksen kotipaikka on Ahvenanmaan maakunnassa, voi äänestää vaalialue 3:n liittohallituspaikasta.
Yksi liittohallituksen jäsen ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä valitaan aluehälytyskeskusten ja valvomoiden henkilöstön piiristä. Aluehälytyskeskusten ja valvomoiden henkilöstö ei voi äänestää pelastustoimialueiden mukaisten vaalialueiden liittohallituspaikkojen vaalissa. Mikäli jollakin edellä mainitulla taholla ei ole esittää ketään liittohallitukseen, jätetään mainittu liittohallituspaikka täyttämättä.
Liittohallituksen varajäsenten valinnassa menetellään kuten varsinaisen liittohallituksen vaalissa. Vaalit toimitetaan kuitenkin siinä järjestyksessä, että ensin valitaan liitolle puheenjohtaja ja sen jälkeen muut liittohallituksen jäsenet. Se liittohallitusvaalialue mistä puheenjohtaja valitaan, ei voi saada enää toista varsinaista jäsentä liittohallitukseen.
Liittohallituksesta koko liittokokous äänestää liitolle kaksi varapuheenjohtajaa. Liittohallituksen puheenjohtaja sekä varapuheenjohtajat ovat samalla koko liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat.
19) SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN LIITTOKOKOUKSEN TEHTÄVÄT
Liittokokous:
1) saa tilinpäätöksen, vuosikertomuksen ja tilintarkastajien lausunnon, sekä päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
2) valitsee liittohallituksen puheenjohtajan ja liittohallituksen jäsenet joka kolmas vuosi
3) valitsee tilintarkastajan ja varatilintarkastajan joka kolmas vuosi
4) vahvistaa liiton sopimustavoitteet, ellei se ole siirtänyt niiden hyväksymistä liittohallituksen päätettäväksi
5) päättää niiden työ- ja virkaehtosopimusten hyväksymisestä, joiden hyväksymisen liittohallitus on sille siirtänyt
6) päättää SPAL:n järjestäytymisestä järjestöihin
7) päättää liittojäsenmaksun suuruudesta ja sen perimisestä
8) valvoo liittohallituksen toimintaa ja varainhoitoa
9) päättää toimivaltaansa kuuluvista asioista, jotka liittohallitus, jäsenyhdistykset tai yhteistyöjäsenet sen ratkaistavaksi esittävät tai jotka sääntöjen mukaan kuuluvat liittokokouksen ratkaistavaksi
10) vahvistaa SPAL:n luottamustehtävistä maksettavat korvaus- ja palkkioperusteet
11) päättää ylimääräisestä liittojäsenmaksun perimisestä
12) Päättää SPALin pysyvien työryhmien perustamisesta ja lakkauttamisesta.
20) LIITTOHALLITUKSEN KOKOUKSET JA ASIOIDEN KÄSITTELY NIISSÄ
Liittohallitus kokoontuu neljä (4) kertaa vuodessa. Tämän lisäksi liittohallitus kokoontuu aina silloin kun puheenjohtaja tai vähintään kuusi (6) hallituksen jäsentä sitä vaatii. Liittohallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään viisi (5) liittohallituksen jäsentä on läsnä.
Liittohallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, paitsi vaaleissa, joissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
Liittohallituksen kokouksesta laaditaan pöytäkirja, jonka allekirjoittavat puheenjohtaja, puheenjohtajan kokoukselle valitsema sihteeri sekä hallituksen valitsemat kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Pöytäkirja voidaan allekirjoittaa myös sähköisesti.
21) LIITTOHALLITUKSEN TEHTÄVÄT
Liittohallitus:
1) Johtaa SPAL:n toimintaa näiden sääntöjen ja liittokokouksen päätösten mukaisesti niin, että asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan
2) ylläpitää ja kehittää hyvää hallintoa
3) hyväksyy ja erottaa jäsenet
4) päättää liiton ansiomerkkien myöntämisestä
5) kutsuu koolle liittokokouksen sekä valmistelee sekä tekee esitykset liittokokouksessa käsiteltävistä asioista
6) hoitaa huolellisesti SPAL:n omaisuutta sekä huolehtii SPAL:n kirjanpidosta ja tilipäätöksen valmistumisesta
7) valitsee ja erottaa johtajan, päättää hänen palkkauksestaan ja muista työsuhteeseen liittyvistä ehdoista
8) vahvistaa järjestön toimintasäännön sekä toiminnan ja talouden järjestämiseksi tarpeelliset muut pysyväismääräykset
9) päättää kaikista SPAL:ia koskevista asioista, joiden ratkaiseminen näiden sääntöjen tai lain mukaan ei kuulu liittokokoukselle
10) päättää rahastojen hoitamisesta ja käytöstä niissä puitteissa kun liittokokous on rahastoja perustaessaan tai kartuttaessaan päättänyt
11) päättää tilapäisten työryhmien, toimikuntien tai vastaavien asettamisesta
12) päättää virka- ja työehtosopimusten hyväksymisestä, ellei se ole siirtänyt sitä liittokokoukselle
13) valitsee liiton edustajat muihin järjestöihin, toimikuntiin ja tehtäviin
14) laatii vuoden viimeisessä kokouksessaan talousarvion seuraavalle vuodelle.
15) liittohallitus päättää työtaisteluihin ryhtymisestä.
22) JÄRJESTÖN JOHTAJA
Järjestöjohtajan tehtävänä on
1) johtaa järjestön toimintaa niin, että asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan
2) huolehtii hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esittelee ne, ellei joidenkin asioiden osalta ole toisin määrätty, sekä huolehtii päätösten täytäntöönpanosta sekä
3) valitsee ja erottaa vahvistettu talousarvio huomioiden toimistohenkilökunnan.
4) Huolehtii liittokokouksen perustamien pysyvien työryhmien jäsenten nimeämisestä.
23) LIITTOÄÄNESTYS
Jos liittokokouksen välisenä ajanjaksona ilmenee asioita, joita liittohallitus ei katso voivansa ratkaista tai jotka ratkaisuunsa nähden vaativat koko jäsenistön kannan selville saamista, voi liittohallitus toimeenpanna neuvoa-antavan liittoäänestyksen. Liittoäänestys on toimeenpantava, jos vähintään puolet (1/2) äänioikeutetuista jäsenistä ja jäsenyhdistysten henkilöjäsenistä sitä kirjallisesti vaatii ja esittää perusteluineen asian, josta äänestys on toimitettava. Äänestyksen alaiseksi voidaan ottaa ainoastaan kaksi (2) vastakkaista ehdotusta. Äänestys tapahtuu liittohallituksen määräämänä aikana. Ilmoitus äänestyksen suorittamisesta on julkaistava vähintään seitsemän (7) päivää ennen äänestyksen alkamista. Liiton hallitus antaa tarkemmat äänestysohjeet ja suorittaa äänten laskennan.
Liittoäänestys voidaan toimeenpanna postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
24) OIKEUSAPU
Jäsenen velvollisuuden täyttänyt ja vähintään kuusi (6) kuukautta yhtäjaksoisesti tai liittohallituksen harkinnassa lyhyemmänkin ajan jäsenenä ollut on oikeutettu saamaan SPAL:lta oikeusapua hänen jäsenyytensä perusteena olevasta palvelussuhteesta tai hänen toiminnastaan SPAL:ssa tai jäsenyhdistyksessä aiheutuvien oikeudellisten ongelmien ratkaisemiseksi.
Tarkemmat ohjeet menettelystä oikeusapua pyydettäessä, sen myöntämisen perusteista sekä siitä, miten ja minkälaista oikeusapua jäsenelle myönnetään, antaa liittohallitus, joka viime kädessä päättää oikeusavun myöntämisestä. Liittohallitus voi valtuuttaa yhden tai useamman SPAL:n toimihenkilön päättämään oikeusavun myöntämisestä. Toimihenkilö voi alistaa oikeusavun myöntämistä koskevan asian liittohallituksen ratkaistavaksi.
25) TYÖTAISTELUT
SPAL:n kannasta työtaistelun alkamiseen ja lopettamiseen päättää liittohallitus.
Liittohallituksen päätös työtaistelun aloittamisasiassa on tehtävä kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Liittohallituksen päätökseen työtaistelun lopettamiseksi tarvitaan enemmistö (yli 50 %) annetuista äänistä. Päätös on jäsenyhdistyksiä sitova.
Keskusjärjestön toimeenpanemaan työtaisteluun osallistumisesta päättää liittohallitus yksinkertaisella enemmistöllä (yli 50 % annetuista äänistä).
Liittohallitus voi päättää yksinkertaisella enemmistöllä muissa kuin keskusjärjestön toimeenpanemissa työtaisteluissa, että työtaistelun aloittamisasiassa suoritetaan neuvoa-antava liittoäänestys. Päättäessään työtaistelun aloittamisesta liittohallitus ei ole sidottu mahdollisen neuvoa-antavan liittoäänestyksen tuloksiin.
26) TILIT JA TILINTARKASTUS
SPAL:n tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Liittokokous valitsee tilintarkastajaksi yhden varsinaisen- ja varatilintarkastajan joka kolmas vuosi. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla kauppakamarin tai keskuskauppakamarin hyväksymiä. Liittohallituksen tulee antaa tilintarkastajille edellisen vuoden tilit ja muut hallintoa koskevat asiakirjat viimeistään helmikuun loppuun mennessä. Tilintarkastajan tulee tarkastaa tilit kolmen (3) viikon kuluessa siitä, kun heille on annettu tilit tarkastettavaksi. Tarkastuksesta on annettava liittokokoukselle osoitettu kirjallinen lausunto.
27) SPAL:N NIMENKIRJOITUSOIKEUS
SPAL:n nimen kirjoittaa liittohallituksen puheenjohtaja, kaksi liittohallituksen määräämää hallituksen jäsentä yhdessä tai hallituksen määräämä toimihenkilö yksin.
28) SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
Sääntöjen muuttamisesta päättää liittokokous kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä.
29) SPAL:N PURKAUTUMINEN
SPAL:n purkautumisesta päättää liittokokous neljän viidesosan (4/5) enemmistöllä annetuista äänistä. Jos SPAL purkautuu tai lakkautetaan, sen varat jaetaan jäsenyhdistysten kesken niiden jäsenmäärien suhteessa, jollei liittokokous päätä muusta SPAL:n tarkoitusta toteuttavasta käyttötarkoituksesta. SPAL:lle lahjoitettujen tai testamentattujen rahastojen varoja älköön jaettako jäsenyhdistykselle, vaan päättäköön liittokokous niiden vastaavasta hoidosta ja käyttämisestä vastaavaan aiottuun tarkoitukseen.
30) YHDISTYSLAIN SOVELTAMINEN
Muilta osin kuin säännöissä on mainittu, sovelletaan yhdistyslakia.
