Maailma on muuttunut, sanotaan. Työskenneltyäni reilut kaksikymmentä vuotta akuutti- ja ensihoidontyön parissa allekirjoitan sanonnan täysin. Emme elä enää lintukodossa.
Nykyään hälytykselle lähdettäessä ambulanssien hoitohenkilökunta pukee päälleen yhä useammin suojaliivit eli luoti- ja puukkoliivit. Koskaan ei voi tietää etukäteen, millainen tilanne on kohteessa. Enää ei voi tuudittautua siihen, että mitään ei satu. Kaikki on mahdollista.
Auttajien arvostus ja ensihoitotyötä tekevien koskemattomuuden kunnioitus on laskenut. Tästä kielii se, että ensihoitotyön uhka- ja väkivaltatilanteet ovat olleet viime vuosina kasvussa. Toteutimme Suomen Ensihoitoalan Liitossa (SEHL) kyselytutkimuksen 2018 uhka- ja väkivaltatilanteista. Kyselyyn vastanneista 377 ensihoidon kenttätyöntekijästä joka neljäs kertoi kokeneensa fyysistä väkivaltaa työssään.
Myös itse olen joutunut työni puolesta väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi. Se avasi silmäni lopullisesti: ”on ryhdyttävä konkreettisiin toimenpiteisiin ensihoitotyön työturvallisuuden parantamiseksi”.
SEHL on panostanut tiedon jakamiseen suojaliivien käytöstä. Iloksemme olemme saaneet huomata, että työmme on tuottanut tulosta ja suojavarusteiden käyttöön on tullut parannusta valtakunnallisesti.
Alkuvuodesta 2018 ryhdyimme kampanjoimaan yhdessä Suomen Palomiesliiton kanssa ensihoitotyön työturvallisuuden parantamiseksi. Samana keväänä Tehy liittyi yhteistyöhön mukaan.
Liittoina olemme yksimielisiä siitä, että ensihoitotyötä tekevän pahoinpitelystä tulisi saada sama rangaistus kuin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Rangaistusasteikon kiristys on yksi työkalu kohti turvallisempaa ensihoidon työskentelyä. Riittävät rangaistukset antaisivat yhteiskunnassamme viestin siitä, että väkivaltaa ensihoitotyötä tekevää kohtaan ei hyväksytä.
Tällä hetkellä ensihoitotyötä tekevän ensihoitajan, palomiehen tai sopimuspalokuntalaisen pahoinpitelystä selviää sakkorangaistuksella. Virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta sen sijaan seuraa neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta.
Edellisen hallituksen aikana lakimuutosta ei ennätetty saada maaliin asti. Niinpä olemme käynnistäneet yhteistyön uudestaan hallituksen vaihduttua. Tehyn, SEHLin ja SPALin lisäksi mukaan vaikuttamistyöhön on tullut Suomen Sopimuspalokuntien liitto SSPL. Sopimuspalokunnissa tehdään myös ensihoitotyötä.
Tavoitteenamme on saada lakimuutos läpi sekä herättää keskustelua muutoksen tarpeellisuudesta. Keskustelun kautta lisätään tietoisuuttaa työturvallisuusuhista ja niiden ennakoinnista ja nostetaan vaativan ensihoitotyön arvostusta.
Pidämme tärkeänä myös, että eri organisaatioissa kiinnitetään huomiota henkilökohtaisten turvavarusteiden laatuun ja saatavuuteen sekä lisätään turvallisuuskoulutusta.
Turvallista loppuvuotta kaikille alalla työskenteleville!
Blogin kirjoittaja Juha Hyötyläinen on Suomen Ensihoitoalan Liiton puheenjohtaja. Hän työskentelee Keski-Suomen pelastuslaitoksella ensihoitajana.
Katso STTK:n video ”Jokaisella on oikeus turvalliseen työpaikkaan – Ensihoito”
