Jos jokin ei ole rikki, ei sitä kannata korjata, kuuluu vanha sanonta. Kuitenkin, jos järjestelmässä on virheitä, kannattaa siitä korjata vain vaurioituneet osat.
Hallitus ehdotti aikuiskoulutustuen lakkauttamista ja perusteli päätöstä muun muassa työllisyyden edistämisellä ja Suomen heikolla huoltosuhteella. Eduskunta hyväksyi 22. toukokuuta lakiesityksen aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta. Aikuiskoulutustukea ei myönnetä enää 1.8.2024 tai sen jälkeen alkaviin opintoihin.
Aikuiskoulutustuen vastustajat ovat kyseenalaistaneet yhteiskunnan varojen suuntaamisen korkeakoulututkinnon suorittaneille opiskelijoille. Noin kolme neljäsosalla aikuiskoulutustukea saaneista on ollut ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto.
Aikuiskoulutustuki on rahoitettu työttömyysvakuutusmaksuista, joita työnantajat ja palkansaajat maksavat. Palkansaajien ja työnantajien maksuosuudet ovat noin 40 prosenttia ja valtion osuus on noin 20 prosenttia eli yhteensä 40 miljoonaa euroa.
Hallituksen esityksessä ei huomioida aikuiskoulutustuen tarpeen ja käytön toimialakohtaisia eroja. Pelastustoimen henkilöstöstä keskimäärin 42 prosenttia joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle. Tilanne ei KEVAn ennusteen mukaan muutu juurikaan paremmaksi. Kymmenen vuoden päästä edelleen noin kolmannes pelastusalan ammattilaisista jää työkyvyttömyyseläkkeelle.
Aikuiskoulutustuki on ollut korvaamattomassa asemassa pelastus-, ensihoito- ja hätäkeskusaloilla. Valtaosa pelastustoimen alipäällystötutkinnon suorittaneista sekä noin puolet hätäkeskuspäivystäjäksi ja ensihoitajaksi opiskelleista on hakenut aikuiskoulutustukea. Pelastusala on vaikeuksissa, jos aikuiskoulutustuki poistuu, eikä tilalle tulee korvaavaa opiskelua tukevaa järjestelmää. Aikuiskoulutustuki on ollut osaltaan varmistamassa sitä, että näiden alojen työttömyystilastot ja työkyvyttömyystilastot ovat pysyneet aisoissa.
Työministeriöstä on kuulunut viestiä, että esimerkiksi sote-alalle harkitaan aikuiskoulutustuelle vaihtoehtoa. Tämä on myönteinen uutinen – mikäli myös pelastustoimi ja hätäkeskustoimiala huomioidaan suunnitelmissa.
Korvaavasta mallista tai sen aikataulusta ei ole vielä tietoa. Sisäministerin ja sisäministeriön pelastusosaston on syytä jyrähtää työministeriön suuntaan ja lyödä tosiasiat pöytään alan puolesta. Muuten vaarana on, että pelastusala menettää tärkeän järjestelmän, jolla on tuettu tutkintojen suorittamista.
Blogin on kirjoittanut SPALin järjestön johtaja Kim Nikula.
