Petteri Orpon hallitusohjelma sisältää useita työntekijän oikeuksia ja toimeentuloa heikentäviä esityksiä. Kolmikantaneuvotteluissa hallitus on päättänyt jyrätä työelämälinjauksensa läpi työntekijäpuolen näkemyksistä piittaamatta. Neuvotteluihin osallistuneiden mielestä linjaukset ovat valtiovallan puolelta sanelua, jonka käsikirjoitus on etukäteen kirjoitettu.
SPALin jäsenille erityisen epämieluisan hallitusohjelmakirjauksen mukaan vuoden mittaiselta määräaikaiselta työsopimukselta ei edellytetä jatkossa erityistä perustetta. Hallitusohjelmassa puhutaan työsopimussuhteisista, mutta säännös voi koskea tulevaisuudessa myös viranhaltijoita ja virkamiehiä.
Määräaikaisuudet ovat SPALin keskeisillä toimialoilla – pelastustoimessa ja ensihoidossa – jo nyt valitettavan yleisiä. Ne seuraavat usein toinen toistaan, joka aiheuttaa työntekijälle taloudellista epävarmuutta. Elämän pidempiaikainen suunnittelu, muun muassa pysyvän asuinpaikan valitseminen, vaikeutuu kohtuuttomasti.
Määräaikaisten työ- ja virkasopimusten käyttöä on rajoittanut tähän asti osittainen vaatimus määräaikaisuuden perusteesta. Työnantajalla on oltava aina lainmukainen peruste määräaikaisen työsuhteen solmimiselle. Nyt tämä perustellun syyn vaatimus ollaan poistamassa.
Tälläkin hetkellä merkittävä osa työelämän syrjintätilanteista liittyy määräaikaisiin työsuhteisiin ja niiden ketjuttamiseen. Uhkana on, että ei-toivottujen määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden määrä kasvaa ja määräaikaisuuden ”löysässä hirressä roikkuminen” yleistyy. Tämän seurauksena yhä useamman työntekijän tulevaisuuden näkymät sumeutuvat entisestään. Erityisesti ensihoidossa työskentelevien naisten osalta syrjintä raskaus- sekä perhevapaatilanteissa voi yleistyä.
Palvelussuhteen epäkohdista, ja jopa räikeistä työnantajarikkomuksista, ei uskalleta avautua komentoketjussa ylöspäin, kun taustapelkona on nykyisen työ- tai virkasuhteen määräaikaisuuksien päättyminen lopullisesti.
Toinen, ei-hyväksyttävä työelämäuudistus, on aikuiskoulutustuen päättyminen. Palomiehen työura päättyy liian varhain ja valitettavan usein työkyvyttömyyteen. Sairaus, vamma tai fyysisten ominaisuuksien heikentyminen ikääntyvässä kehossa tekee fyysisesti vaativassa työssä suoriutumisesta haastavaa.
Mikäli työuraansa haluaa jatkaa kunniallisesti vanhuuseläkeikään asti, on palomiehen harkittava toiseen ammattiin kouluttautumista jo työuran aikana. Näissä tapauksissa aikuiskoulutustuki on ollut merkittävä taloudellinen helpottaja ja kannustin. Uudelleen kouluttautuminen on tehtävä jatkossa omin varoin, jos etuus poistuu.
Orpon hallitus ei edistä SPALin esittämää koulutusuudistusta. Tämä on valitettavaa, sillä Pelastusopiston pelastajakoulutus ei yksin anna riittäviä valmiuksia siirtyä toiseen ammattiin.
Useat liitot ovat ilmoittaneet tai jo toteuttaneet järjestöllisiä toimia ja mielenilmaisuja. Oletettavasti poliittiset työtaistelut, kuten ulosmarssit työpaikoilla ja lyhyet työnseisaukset, tulevat lisääntymään. Myös SPAL joutuu harkitsemaan, tulisiko sen osoittaa solidaarisuutta työntekijäkentässä omilla mielenilmauksilla. Viranhaltijoiden ja virkamiesten osalta poliittiset työtaistelut ovat kiellettyjä, mutta työsopimussuhteisille ensihoitajille ne ovat sallittuja. SPALin poliittisista työtaisteluista päättää liittohallitus.
Turvallisuuden tekijät -blogin kirjoittaja Pasi Jaakkola toimii edunvalvontajohtajana Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALissa.