SPAL uutisoi viime viikolla, että Helsingin kaupunki sekä Satakunnan ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueet maksavat SOTE-sopimuksen mukaisen covid-19-kertakorvauksen myös palomies-ensihoitajille.
Myös Keski-Suomen ja Pohjanmaan hyvinvointialueet ovat päätyneet maksamaan kertakorvauksen palomies-ensihoitajille tietyin ehdoin.
Useat hyvinvointialueet ovat kuitenkin pitäneet tiukasti kiinni SOTE-sopimuksen erillisratkaisun ehdoista. Ainakin Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueet ovat evänneet korvauksen palomies-ensihoitajilta, koska he eivät työskentele SOTE-sopimuksen piirissä. Palomies-ensihoitajat työskentelevät Teknisten sopimuksen soveltamisalalla, kun heidän työstään yli 50 prosenttia on palo- ja pelastusalan työtä.
SPALin mukaan päätös asettaa ensihoitotyötä tekevät ammattiryhmät eriarvoiseen asemaan, ja liitto pitää ratkaisua eettisesti kohtuuttomana.
Edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola huomauttaa, että palomies-ensihoitajien tekemä ensihoitotyö ei poikennut tartuntariskin osalta SOTE-sopimuksen piirissä työskennelleiden ensihoitajien työstä.
– Ensihoitopalveluja tuottaneet palomiehet ovat olleet etulinjassa ja covid-19-viruksen tartuntariskissä keväällä 2020. Lähes jokainen palomies on ollut velvollinen suorittamaan ensivastetehtäviä, jotka tartuntariskinsä puolesta vastasivat ensihoitotehtäviä, Jaakkola sanoo.
SPALin tietojen mukaan neuvottelut ovat vielä kesken ainakin Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Pirkanmaallakin asia on noussut uudelleen esille, kun hyvinvointialueella tehtiin valtuustoaloite kertakorvauksen maksamisesta myös palomies-ensihoitajille.
– Työnantajan oikeudenmukainen ja vastuullinen teko on, että myös ensihoitoon ja ensivasteeseen osallistuneet palomiehet palkitaan kevään 2020 ensilinjassa toimimisesta erillisratkaisun mukaisella kertakorvauksella, vaikka juridista tai sopimuspohjaista perustetta korvauksen maksamiselle ei olisikaan, Jaakkola huomauttaa.
