Ensihoitajat kohtaavat työssään uhka- ja väkivaltatilanteita. Yli 90-prosenttisesti väkivallan tai sen uhan aiheuttaja oli vuonna 2022 potilas, mutta toisinaan uhka- ja väkivaltatilanteita tuli myös potilaiden omaisten ja ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Reilusti yli puolet tekijöistä oli päihtyneitä teon aikana. Tiedot käyvät ilmi Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston tuoreesta raportista.
Valtaosa uhka- ja väkivaltatilanteista sattuu ensihoitotehtävillä, mutta myös esimerkiksi palotarkastajat joutuvat työssään väkivallan tai sen uhan kohteeksi. Yksitoista pelastuslaitosta teki uhka- ja väkivaltatilanneilmoituksia Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston raportointijärjestelmään. Niiden lisäksi kaksi pelastuslaitosta ilmoitti, ettei heidän alueellaan ole tapahtunut uhka- ja väkivaltatilanteita vuoden 2022 aikana.
SPALin arvion mukaan ensihoitajat kohtaavat selvästi useammin uhka- ja väkivaltatilanteita kuin raporteista käy ilmi. Vuonna 2020 toteutetun kyselyn mukaan lähes 90 prosenttia SPALin ensihoitajajäsenistä on kohdannut työssään väkivaltaa tai sen uhkaa.
Myös Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston raportissa todetaan, että raportointijärjestelmien päällekkäisyys vaikeuttaa lukujen tulkintaa, minkä lisäksi raporteissa ovat vain pelastuslaitosten tekemät ilmoitukset. Muut ensihoidon palveluntuottajat jäävät tämän raportin ulkopuolelle.
Eniten uhka- ja väkivaltatilanteita kohdattiin
- ambulanssissa (40 % tapauksista)
- yksityisasunnossa (32 %)
- ulkona kohdeosoitteessa (17 %).
Ensihoitajiin kohdistuva väkivalta oli vuonna 2022
- henkistä tai kielellistä väkivaltaa (43 %)
- lievää fyysistä väkivaltaa (39 %)
- vakavaa fyysistä väkivaltaa (7 %).
Tutustu SPALin, Tehyn, SEHLin ja SSPL:n Väkivalta ensihoitotyössä -kyselyn tuloksiin täällä.
Lue täältä SPALin tuore kannanotto ensihoitajien työturvallisuuden parantamisen puolesta.
