Puolueiden vaalikoneistot höyryävät täyttä häkää ja vaalikuume yltyy, kun puolueet valjastavat joukkueensa eduskuntavaaleihin.
Eduskuntavaalien yhteydessä on hyvä arvioida, miten hallitusohjelmatavoitteet on saavutettu. Esimerkiksi pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa on linjattu, että Suomi on maailman turvallisin maa ja sellaisena haluamme pysyä.
Miten hallitusohjelmakirjaus on toteutunut? Onko Suomi maailman turvallisin maa? Miten pelastustoimessa, ensihoidossa tai hätäkeskuspalveluissa mitataan turvallisuuden tasoa?
Kansainvälistä standardia tai indikaattoria ei ole, joten arvioin viranomaistoimintaa suhteessa hälytystehtäviin, henkilöstön määrään sekä sijoitettuun euroon ja tuottoon.
Hätäkeskuslaitos vastaanottaa vuodessa noin 2,7 miljoonaa hätäilmoitusta, joista ensihoitotehtäviä on keskimäärin 733 000 ja pelastustoimen hälytystehtäviä 102 000. Pelastustoimen hälytystehtävien määrä on noussut vuodesta 2004 noin 20 000 tehtävällä.
Pelastusalan ammattilaisten määrä on laskenut viimeisten 15 vuoden aikana 2 092 henkilöllä. Henkilöstömäärän rajua laskua selittänee osittain aluepelastuslaitosuudistus ja nimikkeiden yhdenmukaistaminen, mutta kehitys on joka tapauksessa ollut negatiivinen.
Sisäministeriö on asettanut Hätäkeskuslaitokselle henkilöstötavoitteeksi 630 henkilöstövuotta. Vuosien 2018–2021 tilinpäätösten perusteella tätä tavoitetta ei saavutettu. Henkilöstövajaus selittänee henkilöstön suurta vaihtuvuutta.
Onnettomuuksissa menehtyy keskimäärin 658 ja loukkaantuu 10 381 henkilöä. Tulipaloissa menetetään noin 153 miljoonan euron edestä omaisuutta. Vastaavasti hälytystehtävillä pelastetaan tai evakuoidaan keskimäärin 5 000 henkeä ja uhkan alla olevaa omaisuutta pelastetaan 5 949 miljoonan euron arvosta.
Pelastuspalvelut maksavat kansalaisille noin 485 miljoonaa euroa vuodessa eli 96 euroa asukasta kohden. Pelastustoimeen, ensihoitoon tai hätäkeskuspalveluihin sijoitettu veroeuro tuottaa yli kymmenkertaisen määrän turvallisuutta ja hyvinvointia – puhumattakaan ihmishenkien pelastamisesta.
Tilastot osoittavat, ettei hälytystehtävien määrä ole laskussa. Onnettomuuksissa menetetään ihmishenkiä ja omaisuutta. Ennustan, että trendi tulee jatkumaan, jos pelastusalan ammattilaisten määrää vähennetään nykyisestä.
Sisäisen turvallisuuden varmistaminen edellyttää riittäviä talous- ja henkilöstöresursseja, opiskelijamäärän kaksinkertaistamista, koulutusjärjestelmän uudistamista ja rikoslain päivittämistä etulinjan ammattilaisten turvaksi.
Mikäli päämääränä on olla maailman turvallisin valtio, kannattaa lukea tarkkaan Suomen pelastusalan ammattilaisten eduskuntavaalitavoitteet.
Blogin kirjoittaja on järjestön johtaja Kim Nikula Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALista.
