Aluehallintovirasto julkaisi tällä viikolla vuoden 2023 valtakunnallisen asiantuntija-arvion pelastustoimen palvelutasosta ja investointien riittävyydestä. Pelastustoimen resurssien on arvioitu olevan jo nyt niin tiukalla, että palvelut eivät monin paikoin täytä lakisääteisiä vaatimuksia. Tilanne vaatii pikaisia ratkaisuja, jotta pelastustoimi pystyy turvaamaan kansalaisten turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden koko maassa.
Arvio osoittaa, että merkittäviä parannuksia edellisen vuoden ongelmakohtiin ei ole saatu aikaan, ja tilanne on monin paikoin heikentynyt. Vakavimmat haasteet liittyvät henkilöstön saatavuuteen, vanhenevaan kalustoon sekä pelastustoimen suorituskyvyn laskuun eri onnettomuustyyppien osalta.
Henkilöstön saatavuus kriittinen haaste
Pelastustoimen henkilöstön saatavuus on valtakunnallisesti kriittinen haaste. Rekrytointeja on onnistuttu tekemään vain rajallisesti, ja sijaisresursseista on pulaa erityisesti pienillä alueilla. Eläköitymiset uhkaavat pahentaa tilannetta, sillä selvitysten mukaan jopa 20–30 % henkilöstöstä jää eläkkeelle seuraavan viiden vuoden aikana. Henkilöstöpula koskee niin päätoimista kuin sivutoimista henkilöstöä sekä sopimuspalokuntien hälytysosastoja.
-Tilanne ei ole juurikaan parantunut viime vuodesta. Henkilöstöpula ja investointien lykkäämiset rasittavat pelastustoimen suorituskykyä, erityisesti demografisesti kasvavilla alueilla, kuten pääkaupunkiseudulla ja Tampereella, toteaa pelastusylitarkastaja Mira Leinonen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Savusukelluskyky heikkenee pienemmillä alueilla
Pelastustoimen suorituskyky vaihtelee merkittävästi eri hyvinvointialueiden välillä. Erityisesti savusukelluskyky on heikentynyt, ja muutamilla alueilla savusukelluskykyä löytyy vain suurimmista kaupungeista.
Myös vesipelastamisen, CBRNE-onnettomuuksien (kemialliset, biologiset, radiologiset, ydin- ja räjähdeonnettomuudet) sekä ympäristövahinkojen torjunnan suorituskyky on laskenut. Henkilöstöresurssien vähentyessä hyvinvointialueet eivät pysty täyttämään lakisääteisiä velvoitteitaan riittävän tehokkaasti.
Vakavia puutteita kalustossa ja paloasemaverkostossa
Pelastustoimen kalusto ja paloasemaverkosto ovat merkittäviä investointikohteita, mutta selvitysten mukaan monet hyvinvointialueet ovat siirtäneet tai poistaneet merkittäviä hankintoja säästö- ja sopeuttamistoimien vuoksi. Raskas kalusto on monilla alueilla vanhentunutta, mikä heikentää pelastustoimen toimintavalmiutta erityisesti kriittisillä alueilla, kuten pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa.
Ympäristövahinkojen torjuntaan tarvittava kalusto on erityisen huolestuttavassa kunnossa. Kalusto on ikääntynyt ja uusiutuvat polttoaineet tuovat kokonaan uudenlaiset kalustolliset tarpeet.
Väestönsuojelusuunnitelmat ja -järjestelyt edelleen puutteellisia
Pelastustoimen vastuulla olevissa väestönsuojelutehtävissä on merkittäviä puutteita. Hyvinvointialueiden väestönsuojelusuunnitelmat eivät ole pääosin ajan tasalla, ja vain 19 % hyvinvointialueista on päivittänyt suunnitelmansa ajan tasalle. Osa hyvinvointialueista on osoittanut pelastuslaitoksen tehtäväksi huolehtia kokonaan hyvinvointialueen varautumiseen liittyvistä tehtävistä. Vain 0,5 % pelastustoimen henkilöstöstä toimii väestönsuojelutehtävissä, mikä on selkeä aliresursointi näinkin kriittiselle toiminnolle.
-Pelastustoimen on kiireellisesti kiinnitettävä huomiota henkilöstön saatavuuteen, investointien riittävyyteen ja pelastustoiminnan suorituskykyjen parantamiseen. Pelastustoimen strategisten tavoitteiden täytäntöönpano ei ole onnistunut toivotulla tavalla, ja suurimmat haasteet liittyvät tällä hetkellä pelastustoimen säästö- ja sopeuttamistoimiin, Mira Leinonen korostaa.
Edellisen pelastustoimen asiantuntija-arvion pohjalta on tehty useita toimenpidesuosituksia, mutta niiden vaikutus käytännön toimintaan on ollut toistaiseksi vähäinen.
Aluehallintovirastot ovat laatineet asiantuntija-arviot hyvinvointialueiden pelastustoimen palvelutasosta ja investointien tarpeesta ja vaikutuksista. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on laatinut lisäksi valtakunnallisen kokonaisarvion. Tehtävä perustuu lakiin pelastustoimen järjestämisestä. Arviot tarjoavat jäsenneltyä tietoa pelastustoimen eri osa-alueista etenkin päättäjille, tukevat hyvinvointialueiden toiminnan riskiperusteista suunnittelua ja toimivat tausta-aineistona hyvinvointialueiden ja ministeriöiden vuosittaisissa neuvotteluissa. Nyt julkaistut arviot perustuvat vuoden 2023 tietoihin, jotka hyvinvointialueet ovat toimittaneet aluehallintovirastoille keväällä ja kesällä 2024.