Ensihoitajien tabis- ja kyytipäiviä vietettiin Jyväskylässä 23.–24. maaliskuuta. Seminaaripäivien aikana syvennyttiin ensihoitajien työturvallisuuteen useista eri kulmista, ja paikalle kokoontui lähes sata ensihoidon ammattilaista.
SPALin johtaja Kim Nikula muistutti aloituspuheessaan, että yhteiskunnan täytyy tarkistaa lainsäädäntöä, koska ensihoitajiin kohdistuva väkivalta on jo ilmiö eikä sitä saa hyväksyä kutsumusammatin osana.
Ensihoitajan oikeuksia ja vastuita käsittelivät sekä ensihoitaja Aki Flöjt että SPALin edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola, joka kuvasi, miten rikosprosessi etenee, kun ensihoitaja on asianomistajana.
Jaakkolan kysyessä noin 80 prosenttia seminaarin osallistujista nosti kätensä pystyyn ja ilmoitti, ettei heillä ole käytössä henkilökohtaisia suojavarusteita, kuten luotiliiviä. SPAL edellyttääkin myös työnantajilta enemmän vastuunottoa.
– Tukiprosesseja pitäisi kehittää niin, ettei työntekijä kokisi jäävänsä yksin tämän asian kanssa, huomautti SPALin liittohallituksen puheenjohtaja Ilkka Mustakangas.
Torstaina kuultiin myös ensihoidon kenttäjohtajan Tapio Uotilan ja taktisen ensihoidon valtakunnallisen koordinaattorin, Poliisiammattikorkeakoulun opettajan Petteri Pekurin näkemyksiä taktisesta ensihoidosta, suojelupoliisin ylietsivän Mikko Malmin luento turvallisuusympäristön muutoksista sekä ensihoitolääkäri Janne Eerolan luento joukkosurmasta ensihoitotehtävänä.
Jälkipurku kuuluu kaikille
Perjantaina seminaarissa kuultiin kattava katsaus ensihoitajien kriisityöstä ja psyykkisestä kuormituksesta. Uhkatilanteisiin varautumisesta piti luennon koulutuspäällikkö Arto Kirves.
Ensihoitaja Aki Salmi toi luennossaan esiin, että eri sukupolvet suhtautuvat kriisityöhön ja jälkipurkuun eri tavoin. Nuoremmat sukupolvet osaavat jo pyytää jälkipurkua, mutta vanhemmille sukupolville jälkipurkutilanteet voivat tuntua vierailta.
– Ja pitää muistaa, että kaikki keikat eivät kolahda kaikkiin yhtä lujaa, Salmi huomautti.
Päivän esityksissä korostettiin, että jälkipurku kuuluu kaikille ja sillä on iso merkitys myös kollegiaalisuudelle.
MentalFireFit-hankkeen projektipäällikkö Saku Sutelainen puhui yleisölle psyykkisestä kuormituksesta.
Hän muistutti, että jokaisella meistä on omat kuormittavat taustatekijämme ja selviytymiskeinot. Lisäksi työyhteisön vuorovaikutuksellisuus, työympäristö, työkokemus ja esimerkiksi johtamisen ongelmat vaikuttavat yksilön kokemaan kuormitukseen.
– Jaksaminen on kaikkien vastuulla, mutta stressireaktiot eivät ole valittavissa. Ne ovat kuitenkin purettavissa, Sutelainen sanoi.
SPALin johtaja Kim Nikula kiitti loppupuheenvuorossaan alan ammattilaisia, joita ilman tapahtuma ei olisi ollut mahdollinen – sekä yleisöä että ansioituneita luennoitsijoita. Hän muistutti myös, että SPALin lisävakuusrahasto tukee jäseniä terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä, kun sattuu esimerkiksi työtapaturma, jota työnantajan vakuutus ei korvaa. Rahaston avulla on nopeutettu jäsenten työhön paluuta ja täytetty työterveyspalveluiden sekä lakisääteisen vakuutusturvan aukkoja jo vuodesta 2016.
