Tartuntatautilakiin on säädetty väliaikainen pykälä (48 a §) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden suojaamisesta covid-19-taudilta. Työnantaja voi vain erityisestä syystä käyttää asiakkaiden ja potilaiden kanssa työskentelyyn henkilöä, jolla ei ole riittävää suojaa covid-19-viruksen aiheuttamaa tautia vastaan.
Työntekijän tulee osoittaa rokotusten antama suoja koronaa vastaan tai enintään kuusi kuukautta aiemmin sairastetun taudin antama suoja koronaa vastaan. Työntekijä, joka ei voi lääketieteellisistä syistä ottaa rokotetta, voi osoittaa suojan enintään 72 tuntia ennen työvuoroon saapumista tehdyn testin negatiivisella tuloksella.
Jos työntekijä ei täytä pykälässä säädettyjä edellytyksiä, työnantajan on ensisijaisesti tarjottava hänelle muuta työsopimuksen mukaista työtä tai jos tällaista ei ole tarjolla, muuta työntekijälle sopivaa työtä. Jos tällaistakaan työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei suostu sitä vastaanottamaan, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta työnteon estymisen ajalta, ellei toisin ole sovittu. Palkanmaksun keskeytyksessä työntekijällä ei ole oikeutta ansiopäivärahaan.
Työnantajien tulkinnat pykälän piiriin kuuluvista työntekijäryhmistä vaihtelevat esimerkiksi pelastustoimen tehtävien ja pelastuslaitosten ns. tukitehtävien osalta. Viime kädessä työntekijäryhmien kuulumisen pykälän piiriin ratkaisee sairaanhoitopiirin tai kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri.
SPAL kannustaa jäseniä suojaamaan itsensä koronarokotuksella viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rokotteella työntekijä suojaa oman terveytensä lisäksi läheisiään, työyhteisöä sekä potilaita, pelastettavia, asiakkaita ja näiden omaisia.
- Lue myös blogikirjoitus: Oikeus, velvollisuus vai pakko
- Tutustu Koronatietoa-sivuun