Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta ovat yhteiskuntakriittisiä toimialoja. Kansalaisten turvallisuutta ei kyetä varmistamaan, mikäli henkilöstöresurssin vajetta ei ryhdytä korjaamaan jo tulevassa hallituksen kehysriihessä.
Pelastajakurssien opiskelijamäärää on nostettava ja Pelastusopiston rahoitusta kasvatettava, jotta pelastustoimen ja hätäkeskusten henkilöstöresurssin vajetta saadaan kurottua umpeen, esittää Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL. Esitys sisältyy SPALin ehdotukseen Marinin hallituksen huhtikuussa pidettävään puoliväliriiheen. Puolivälitarkastelussa hallitus arvioi hallitusohjelman toteutumista ja vielä tarvittavia toimia.
Pelastustoimen toimintavalmiuden parantamisesta johtuvat muutokset, varallaolojärjestelmistä luopuminen, pelastushenkilöstön eläköityminen sekä mahdolliset työaikamuutokset yhdessä muiden seikkojen kanssa aiheuttavat yli 2 000 uuden pelastusalan ammattilaisen tarpeen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Nykyisillä opiskelijamäärillä Pelastusopisto ja Helsingin pelastuskoulu eivät pysty täyttämään henkilöstön tarvetta.
Pelastustoimen lisäksi vastaava tilanne on Hätäkeskuslaitoksessa, jossa henkilöstön akuutti resurssivaje on noin 50 henkilötyövuotta. Valmistuvien hätäkeskuspäivystäjien määrä on nostettava 48:aan vuodessa nykyisen 24 sijaan. Tällä määrällä on mahdollista turvata kansalaisten avun saannin ensimmäisen lenkin resurssit ja hillitä hätäkeskuspäivystäjien työkuorman kohtuutonta kasvua.
Toinen SPALin esitys hallituksen puoliväliriiheen koskee paloasemakiinteistöjen sisäilmaongelmien korjaamista. Valtion tulee osallistua kuntien paloasemien korjauksiin ja uudisrakentamiseen korvamerkittyjen valtionavustusten kautta. Kiinteistöjen kunnostaminen on henkilöstön terveyden kannalta erittäin tärkeää, ja pelastustoimessa terveyshaittojen ennaltaehkäisy korostuu jo työn luonteen johdosta. Esimerkiksi kosteusvaurioituneesta rakennuksesta saatu altistus ja sen seurauksena mahdollisesti aiheutuva astma voi vaarantaa palomiehen fyysisen toimintakyvyn ja työuran.
