Ensihoitajat ja ensihoitotehtävissä työskentelevät palomiehet kohtaavat yhä useammin entistä vakavampaa uhkailua ja väkivaltaa, selviää jäsenkyselystä.
Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL toteutti kevättalvella 2020 kyselyn, jossa jäseniltä kysyttiin kokemuksia ensihoitotehtävien uhkatilanteista ja mielipiteitä työturvallisuuden parantamiseksi. Sähköiseen kyselyyn vastasi 543 jäsentä. Vastaajia oli kaikilta alueilta, eniten Pirkanmaalta, Helsingistä, Lapista ja Pohjois-Savosta.
Vastanneista lähes yhdeksän kymmenestä kertoi koneensa uhka- ja väkivaltatilanteita vähintään kerran tai useasti. Tyypillisesti tapaukset olivat sanallista uhkailua tai uhkaavaa käytöstä. Tappouhkauksia oli saanut yli kolmannes. Lähes joka kolmas oli joutunut tilanteeseen, jossa uhkausta tehostettiin teräaseella. Pahoinpitelyn kohteeksi oli joutunut 12 % eli 65 vastaajaa.
Kun vastaajilta kysyttiin, mitä toimia he toivoivat väkivaltatilanteiden kitkemiseksi, eniten kannatusta (96 %) sai työnantajan järjestämät uhkatilannekoulutukset. Vastaajista 95 % oli sitä mieltä, että väkivaltatilanteessa olleen henkilön tukeminen, keskustelu ja tilanteen läpikäynti on työnantajan vastuulla.
Kannatusta saivat myös henkilökohtaiset, sopivat suojavarusteet (86 %). Enemmistö koki, että poikkeamailmoitusjärjestelmää tulisi kehittää helpommaksi (83 %) ja että ilmoitusten tekoon tulisi olla matalampi kynnys (83 %).
Väkivallan yleisyyden lisäksi jäseniltä kysyttiin, millaisia toimenpiteitä he toivovat päättäjiltä ja lainsäätäjiltä. Lähes jokainen (88 %) oli sitä mieltä, että työntekijän oikeusturvaa on parannettava työssä kohdatun uhkailun ja väkivallan varalta. Kovempia rangaistuksia väkivallasta kannatti 86 %.
Valtaosa kannatti poliisien resurssien lisäämistä (93 %) ja mahdollisuutta todistaa oikeudessa anonyymisti (92 %). Vastaajat eivät innostuneet ajatuksesta, että ensihoitajille annettaisiin enemmän oikeuksia, kuten laajempaa kiinniotto-oikeutta: kannattajia oli 27 % ja vastustajia 50 %.
SPALin kyselyn lisäksi Tehy, ensihoitoalan liitto SEHL ja sopimuspalokuntien liitto SSPL ovat tehneet vastaavat kyselyt jäsenilleen. Kyselyiden yhteisvastaajamäärä on lähes 2000. Kun katsotaan järjestöjen saaman jäsenpalautteen kokonaisuutta, johtopäätös on selkeä, sanoo SPALin johtaja Kim Nikula:
— Väkivallan yleistyminen ja raaistuminen uhkaa yhteiskunnan keskeistä palvelua. Päättäjien tulee lainsäädännön keinoin puuttua tilanteeseen. Rikoslakia tulee muuttaa niin, että ensihoitotyötä tekeviin kohdistuvasta väkivallasta langetetaan saman asteiset rangaistukset kuin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta nyt annetaan.
Rikoslain muutoksella olisi ennaltaehkäisevä vaikutus uhka- ja väkivaltatilanteisiin, Nikula perustelee.
— Ruotsissa sinivilkkuyhteisöön eli poliisin, palomiehiin ja ensihoitajiin kohdistuneet vakavat hyökkäykset ovat olleet suuri huolenaihe. Tämän vuoden alussa maassa astui voimaan lakimuutos, joka kovensi huomattavasti rangaistuksia sabotaasista ja väkivallasta. Uuden lain puitteissa on jo annettu kymmenkunta tuomiota. Lain kiristyneeseen pelotevaikutukseen ollaan yleisesti tyytyväisiä.
— Myös Suomessa rangaistusten kiristäminen antaisi merkin siitä, ettei yhteiskunta suvaitse auttajiin kohdistuvaa uhkaa, Nikula toteaa.
Lue myös:
- Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALin, Tehyn, Suomen ensihoitajien liitto SEHLin ja Suomen sopimuspalokuntien liitto SSPL:n kannanotto 4.11.2020 ensihoidon työturvallisuuden puolesta: Järjestöjen kannanotto (PDF)
